Varalan Urheiluopisto ja North-West University aloittavat yhteistyön
Varalan Urheiluopisto ja Etelä-Afrikan Potchefstroomissa sijaitseva North-West University (NWU) ovat aloittaneet yhteistyön, jonka lähtökohtana on molemminpuolisen opiskelija-, urheilija-, valmentaja- ja asiantuntijavaihdon mahdollistaminen sekä yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden toteuttaminen. Aiesopimus mahdollistaa myös molemminpuolisen olosuhteiden ja asiantuntijaosaamisen hyödyntämisen osana Varalan Urheiluopiston valtakunnallisen valmennuskeskuksen ja Tampereen Urheiluakatemian sekä NWU-yliopiston ja Potchefstroomin valmennuskeskuksen huippu-urheilutoimintaa. Varalan Urheiluopiston ja Etelä-Afrikan Potchefstroomissa sijaitseman North-West Universityn (NWU) allekirjoittama aiesopimus tulee käsittämään yhteistyön laaja-alaisesti kilpa- ja huippu-urheilun, liikunta-alan koulutuksen sekä vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluiden sektoreilla. – Aiesopimus NWU-yliopiston kanssa on merkittävä askel kansainvälisen yhteistyön vahvistamisessa osana Varalan kansainvälisyyssuunnitelmaa. Yhteistyön käynnistäminen NWU:n kanssa niin liikunta-alan koulutuksen, vapaa-aika- ja hyvinvointipalveluiden kuin huippu-urheilutoiminnankin kohdalla linkittyy vahvasti myös Varalan tulevien vuosien strategiaan, kertoo Varalan Urheiluopiston toimitusjohtaja Riku Granat. – NWU on rakentanut kansainvälistä verkostoaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa on meille arvokasta, mistä hyvä osoitus on NWU:n ja Varalan välisen aiesopimuksen syntyminen. Odotan innolla yhteistyön käynnistymistä niin asiantuntijavaihdon kuin yhteisen tutkimustoiminnankin suhteen, avaa ajatuksiaan NWU-yliopiston tutkimusjohtaja ja kansainvälisestä verkostoyhteistyöstä vastaava Hanlie Moss. NWU-yliopiston kanssa kiinteässä yhteistyössä toimivaa Potchefstroomin valmennuskeskusta on hyödyntänyt aikaisemmin Varalan kärkilajeista erityisesti yleisurheilu lajiliittonsa Suomen Urheiluliiton (SUL) johdolla. SUL:n pitkäaikainen ja laaja liittojohtoinen leiritystoiminta Potchefstroomissa on sisältänyt eri lajiryhmille suunnatun yhteisen Team Finland -maajoukkueleirityksen lisäksi erityisesti mm. 400 metrin juoksijoiden maajoukkueleiritystä. Varalan ja NWU:n välinen aiesopimus vahvistaakin Potchefstroomin mahdollisuuksia suomalaisen yleisurheilun kansainvälisenä valmennuskeskuksena. – Erityisesti Varalan ja NWU:n sopimuksen piiriin kuuluva molemminpuolinen vaihto-ohjelma, asiantuntijaosaamisen hyödyntäminen ja yhteiset tutkimushankkeet avaavat mahdollisuuksia Varalan ja SUL:n Tampereen yleisurheilukeskuksen yhteisessä huippu-urheilutoiminnassa, kertovat Varalan valmennuskeskuksen johtaja Hannele Hiilloskorpi, SUL:n valmennuksen ja koulutuksen johtaja Jarkko Finni sekä SUL:n Tampereen yleisurheilukeskuksen valmennuspäällikkö Tommi Evilä. Varalan ja NWU:n käynnistyvän yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan yhteistä tutkimus- ja kehityshanketta liittyen Varalan valmennuskeskuksen yhteistyössä SUL:n kanssa toteuttamaan ”Yleisurheilun tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI)-ohjelmaan”, joka on osa Opetus- ja Kulttuuriministeriön Varalalle Olympiakomitean ohjauksessa myöntämää valtakunnallista osaamisen kehittämisen erityistehtävää. ”Yleisurheilun TKI-ohjelma” keskittyy Varalan kärkilajeista rinkilajien (moukari, kiekko, kuula) ja ratakierroksen (400 m, 400 m aj) ympärille. Hankkeesta syntyviä innovaatioita, kokemusta, osaamista ja toimintamallia pyritään hyödyntämään ja laajentamaan myös muihin yleisurheilulajeihin. – Yleisurheilun TKI-ohjelman tavoitteena on kokonaisvaltaisen harjoittelun seurantajärjestelmän rakentaminen yhteistyössä SUL:n ja Champion Corner -teknologiakumppanin kanssa ja järjestelmän antaman tiedon hyödyntäminen osana rinkilajien ja ratakierroksen maajoukkuetoimintaa sekä urheilija-valmentajaparien valmennusprosesseja. NWU-yliopiston kanssa pyrimme rakentamaan yhteisen tutkimus- ja kehityshankkeen tuon TKI-ohjelman ympärille, jossa vertaillaan suomalaisten ja eteläafrikkalaisten urheilijoiden suorituskykyä ja harjoittelun sisältöjä rinkilajeissa ja ratakierroksella, kuvailee NWU:n kanssa suunniteltua tutkimushanketta Varalan testauspäällikkö ja urheilun TKI-toiminnasta Varalassa vastaava Marko Haverinen. Kansikuvassa Varalan urheiluopiston ja North West Universityn (NWU) yhteistyön julkistamistilaisuudessa paikalla olivat Varalan toimitusjohtaja Riku Granat (kuvassa vas.), Varalan kansainvälisyyskoordinaattori Samuli Liinpää, NWU:n tutkimusjohtaja Hanlie Moss ja Varalan testauspäällikkö Marko Haverinen. Lisätietoja Riku Granat, toimitusjohtajaVaralan Urheiluopisto+358505583813, riku.granat@varala.fi Hanlie Moss, ProfessoriNorth-West Universityhanlie.moss@nwu.ac.za , www.nwu.ac.za/ Taustaa North-West University (NWU) on julkinen yliopisto, joka sijaitsee kolmella kampuksella Potchefstroomissa, Mahikengissa ja Vanderbijlparkissa Etelä-Afrikassa. NWU perustettiin vuonna 2004 yhdistämällä kolmen yliopiston toiminnot toisiinsa – yhdistymisen myötä NWU:sta tuli yksi Etelä-Afrikan suurimmista yliopistoista noin 64 000 opiskelijallaan. Yliopiston päämaja sijaitsee Potchefstroomin kampusalueella, jossa toimii myös Potchefstroomin valmennuskeskus (High Performance Institute of Sport, HPI). Potchefstroom on muodostunut usean kansainvälisen urheilijaryhmän ja maajoukkueen harjoituskeskukseksi erinomaisista harjoitusolosuhteista, lämpötilasta, korkeasta ilmanalasta sekä korkeatasoista moniammatillisista liikunta- ja lääketieteen palveluistaan johtuen.
Liikuttavia päätöksiä – Urheiluopistojen tavoitteet vaalikaudelle 2023–2027
Liikkumattomuus aiheuttaa vuositasolla useiden miljardien kustannukset, joihin Suomella ei ole varaa. Liikunnallisen elämäntavan myönteiset vaikutukset eivät koskaan jää vain yksilötasolle, vaan ne heijastelevat koko yhteiskuntaan, kansanterveyteen ja kansantalouteen. Liikunnan lisääminen kaikissa väestöryhmissä vahvistaa ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, lisää työkykyä ja tuottavuutta sekä näkyy suoraan yhteiskunnallisina säästöinä. Liikunnan lisääminen on mitä suurimmissa määrin tehokas työllisyystoimi, joka pidentää työuria. Panostukset liikuntaan kertaantuvat erityisesti suorina säästöinä sosiaali- ja terveyshuollossa. Liikunnan lisääminen ja liikkumattomuuden ongelman ratkaisu on oltava tulevan hallituskauden kärkitavoite. Urheiluopistoverkostolla on kolme päätavoitetta liikkumattomuuden ratkaisemiseksi tulevalla hallituskaudella. 1. Luodaan poikkihallinnollinen toimenpideohjelma liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi Hallituskauden alussa tulee tehdä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Toimenpideohjelman valmisteluun osallistetaan laajasti sidosryhmiä. Toimenpiteiden tulee kattaa kaikki hallinnonalat ja keskittyä erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä kaikkein vähiten liikkuviin väestöryhmiin. Osana toimenpideohjelmaa, pistemäisen hankerahoituksen sijaan turvataan toimenpiteiden toteuttamiseen ja liikkumattomuuden vähentämiseen riittävät resurssit pitkäjänteisesti. Tavoitteemme hallitusohjelmaan: Liikkumattomuuden ongelman ratkaisu on hallituksen kärkitavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus tekee poikkihallinnollisen toimenpideohjelman liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi kaikissa väestöryhmissä. Toimenpideohjelma kattaa kaikki hallinnonalat ja varaa riittävät resurssit sen toteuttamiseksi. 2. Liikunnan rahoitus turvataan pitkäjänteisesti Valtion rahoituksen nykytaso tulee turvata pitkäjänteisesti, jotta liikuntatoimialan toimintaedellytykset voidaan turvata sekä liikkumattomuuden haasteet ja kustannukset minimoida. Liikunnan lisääminen kaikissa väestöryhmissä vahvistaa ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Se lisää työllisyyttä, työkykyä ja tuottavuutta sekä näkyy suoraan myös yhteiskunnallisina säästöinä. Liikunnan lisääminen on myös mitä suurimmissa määrin tehokas työllisyystoimi, joka pidentää työuria. Panostukset liikuntaan kertaantuvat erityisesti suorina säästöinä sosiaali- ja terveyshuollossa. Ennaltaehkäisyn mahdollistamiseksi rahoitus on turvattava. Vuodesta 2024 alkaen valtion tuki liikunnalle tullaan kattamaan verovaroista valtion talousarvion kautta. Tavoitteemme hallitusohjelmaan: Liikuntatoimialan toimintaedellytykset turvataan säilyttämällä valtion rahoituksen taso vähintään nykyisellään. 3. Lisätään ja vahvistetaan liikunta-alan koulutustoimintaa Liikunnan ja urheilun koulutuksen kehittämiseen on panostettava ja vastuu osaamisen kehittämisestä selkiytettävä. Ammattitaitoisilla ja koulutetuilla liikunta-alan ammattilaisilla on keskeinen rooli liikunnan lisäämisessä kaikissa väestöryhmissä niin työelämässä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa kuin harrastus- ja seuratoiminnassa. Liikunnan ja urheilun ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitusta on lisättävä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Kouluttamalla lisää ammattitaitoisia liikuntaneuvojia, -ohjaajia, -valmentajia ja muita liikunta-alan ammattilaisia muun muassa koulujen liikuntakasvatuksen ja Harrastamisen Suomen mallin vaikuttavuutta ja laajuutta voidaan lisätä. Tavoitteemme hallitusohjelmaan: Liikunnan ja urheilun ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitus turvataan ja sitä nostetaan asteittain vastaamaan kasvavaan tarpeeseen liikkumattomuuden ongelman ratkaisemiseksi. Hallitus toteuttaa valtakunnallisena pilottihankkeena kokeilun liikuntaneuvojien tuomisesta osaksi koulujen toimintaa liikunnan lisääjinä pitkin koulupäivää sekä koordinoimaan Harrastamisen Suomen mallin toimintaa seurojen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Kokeilulle varataan riittävät resurssit.
Yrittäjyyslinjalla tehtaillaan tulevaisuuden yrityksiä – HabaNerot ovat matkalla Uskalla yrittää -finaaliin
Varalassa otettiin vuonna 2022 askel kohti yrittäjyyslähtöisempää koulutusta. Liikunta-alan yrittäjyyslinja tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kokeilla siipiään yrittäjänä turvallisessa ympäristössä ammattitaitoisen yrittäjyysvalmentajan opissa. Yrittäjyyslinjan opinnoista vastaa Jari ”Koutsi” Salmi. Työskentelytavaksi koko Varalassa valittu tiimioppiminen näkyy myös yrittäjyyslinjan opinnoissa. Opiskelu tapahtuu ryhmissä projektimuotoisesti. Jokainen yrittäjyyslinjan opiskelija on mukana vähintään yhdessä NY-yrityksessä. – Tiimioppiminen antaa todella paljon eväitä työelämässä ja tiimin kanssa toimimiseen. Nykyään työelämässä, yrittäjyydessä ja oikeastaan joka paikassa on tärkeää, että osaa toimia hyvin tiimissä. On ollut parasta, että täällä ei tarvitse yksinään puurtaa vaan on muu tiimi [luokka] koko ajan tukena, toteavat yhteen ääneen yrittäjyyslinjan opiskelijat. – Työ liikunta-alalla on mielenkiintoista ja inspiroivaa. Työpaikkoja ei alalla ole liikaa tarjolla, mutta töitä kyllä riittää, koska väestö ikääntyy ja tarve erilaisille liikuntapalvelulle lisääntyy lähes eksponentiaalisesti. Yrittäjyys on siis liikunta-alalla väylä päästä toteuttamaan itseään ja intohimoaan, joten oikea väylä hakea valmiudet liikunta-alan yrittäjyyteen on Varalan yrittäjyyslinja!, tietää yrittäjyyslinjan koutsi Salmi. Yrittäjyyslinjalaisia yhdistää halu tekemällä oppimiseen Yrittäjyyslinjan opiskelijat Eemil Nikki, Mikko Uusi-Erkkilä ja Tuomas Kivimäki hakivat yrittäjyyslinjalle erilaisista taustoista, mutta heitä yhdistää intohimo liikunta-alaa ja tekemällä oppimista kohtaan. Kaikilla heistä on taustalla toinen ammatillinen tutkinto, mutta liikunta-ala ja erityisesti yrittäjänä toimiminen houkuttelivat hakemaan opiskelemaan Varalaan. – Aloitin jo opiskelut automaatioinsinööriksi ammattikorkeakoulussa, mutta päätin pistää AMK-opinnot hetkeksi jäihin ja hakea Varalaan. Haaveeni on olla yrittäjä, joten viime kevään paras päätös oli ehdottomasti hakea yrittäjyyslinjalle, toteaa Tuomas. – Olen taustaltani merkonomi ja autoalalla työnjohtajana, mutta nyt olen työnjohtajan hommista opintovapaalla, jatkaa Mikko. – Jatkan samalla linjalla. Itsellä on taustalla talotekniikan perustutkinto ja olen ollut valmistumisen jälkeen raksalla töissä. Olen aina ollut kuitenkin kiinnostunut liikunta-alasta, joten päätin vaihtaa alaa. Haaveilen yrittäjyydestä Varalasta valmistumisen jälkeen. Toinen haaveeni olisi päästä opiskelemaan liikuntapedagogiikkaa Jyväskylän yliopistoon, Eemil päättää. Koutsin neronleimaus Yksi ensimmäisen opiskelusyksyn tehtävistä yrittäjyyslinjalla on perustaa NY-yritys. Oman yrityksen kautta opetellaan askeleet yrityksen pyörittämiseen. Eemil, Mikko ja Tuomas löysivät toisensa heti ensmmäisenä opiskelusyksynä yhteisen aiheen ääreltä. Heidän tavoitteena on auttaa nuoria kohti turvallista ja itsenäistä kuntosaliharjoittelua. – Meillä oli muitakin ajatuksia, mutta niitä pyöriteltiin ja mietittiin, että mikä olisi kaikista lähimpänä meidän ajatuksia. Haluttiin tehdä hyvää, mutta samalla tehdä kuitenkin bisnestä. Lopulta oltiin kaikki sitä mieltä, että tämä oli ihan täydellinen valinta, toteaa Mikko. Keneltä idea alun perin lähti? – Me osallistuttiin opettajille ja rehtoreille suunnattuun tapahtumapäivään täällä Varalassa. Opettajat ja rehtorit saivat kysellä meiltä yrittäjyyslinjasta. Yksi osallistujista kertoi, että hänellä on lapsia ja sanoi olevansa huolissaan nuorten ja lasten kuntosaliharjoittelusta. Nuorilla ei välttämättä ole ensimmäisillä treenikerroilla ketään ohjaamassa turvallisen kuntosaliharjoittelun maailmaan ja tällöin on riski, että rikkoo paikkoja. Siitä syntyi idea nuorille suunnatusta personal trainer -toiminnasta, Eemil avaa. ”Tiivistettynä liikeideamme on tarjota 13–17-vuotiaille nuorille pienryhmävalmennusta kuntosaliympäristössä, ja mahdollistaa näin turvallinen alku kohti itsenäistä treenaamista.” Yksi tärkeimmistä yritykseen liittyvistä asioista on vielä mainitsematta. Yrityksen nimi HabaNero NY on oivallinen sanaleikki, kuka nimen keksi? – Se tuli itse asiassa meidän koutsilta [Jari Salmelta]. Hän heitti, että hei että eikö tällainen nimi olisi hauska. Me alettiin miettimään ja pohdittiin olisiko se hyvä vai ei. Lopulta päädyttiin siihen, että on se hyvä! – Yksi meidän luokkalainen auttoi meitä suunnittelemaan nimen ympärille lisäksi logon ja sitä kautta saatiin luotua meille brändi, Tuomas iloitsi. Yrittäjyyslinjalla puhalletaan yhteen hiileen Viime syksynä aloittaneet yrittäjyyslinjalaiset ovat perustaneet yhteensä kolme NY-yritystä. HabaNerojen lisäksi yrittäjyyttä harjoitetaan työporukoita liikuttavassa Tuohen Lumossa sekä luonnonmukaista estejuoksutapahtumaa toteuttavassa Mountain Warriors nimisessä NY-yrityksessä. – HabaNero ei tosiaan ole pelkästään meidän kolmen juttu vaan me kehitetään tätä yhdessä luokan kesken. Tietysti Jari meidän koutsina ja opena antaa tärkeitä vinkkejä ja luokkakavereilla testataan ideoita ja ajatuksia. – Me pyritään vastavuoroisesti jeesaamaan muissa yrityksissä samalla lailla. Ei ole siis pelkästään meidän kolmen ansiota suinkaan tämä vaan tehdään yrittämistä isolla porukalla, Mikko kertoo. Varalassa on lisäksi mahdollista valita peruskoulupohjaisella Liikunnanohjauksen perustutkinnolla Palvelutuotannon osaamisala valinnaisena tutkinnonosana. Liikuntapalvelut HOT NY on peruskoulupohjaisten opiskelijoiden Huugo Honkasalon ja Otto Nummisen perustama yritys. HabaNero pokaa pokaaleita Varalan NY-yritykset ovat menestyneet vuoden mittaan järjestetyissä Uskalla Yrittää -finaaliin tähtäävissä kilpailuissa. Vuoden 2022 lopussa HabaNero pokasi Paras liikeidea -palkinnon verkossa järjestetyssä kilpailussa. – Osallistuttiin kilpailuun aika lyhyellä aikataululla ja siksi pelkästään Paras liikeidea -kategoriaan. Oli aikamoinen yllätys, että sieltä sitten osuikin voitto kohdalle. – Tuomarit arvostivat sitä, että markkinoilla ei ole tällaista toimintaa Suomessa. Toinen asia, josta tykättiin oli se, että pienryhmässä tehtävä valmennus vaikuttaa myös sosiaaliseen terveyteen fyysisen ja psyykkisen lisäksi, hymäilivät kaikki kolme yhteen ääneen. Helmikuussa Varalan NY-yritykset osallistuivat Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämään Uskalla Yrittää -tapahtumaan Koskikeskuksessa. Tampereen aluetapahtumaan osallistui yhteensä 47 nuorten perustamaa harjoitusyritystä (NY-yritystä) ja yli 100 nuorta. Yritysmaailman asiantuntijoista koostuva tuomaristo valitsi kilpailuun osallistuneiden joukosta yhdeksän yritystä, jotka pääsevät huhtikuussa Helsingissä järjestettävään finaaliin. HabaNero pokasi Tampereen aluetapahtumasta Paras myyntipiste -palkinnon. Tuomaristo perusteli valintaa näin: ”Yrityksen messupiste innosti asiakkaita kokeilemaan, ja palvelut olivat selkeästi esillä. Tuomaristo vaikuttui messupisteen vuorovaikutteisuudesta. Toiminnallisuus tuki hyvin palvelua, messupiste oli tarkkaan brändätty, visuaalinen ja asiakkaalle kävi heti selväksi, mitä yritys tekee.” – Tuntuu mahtavalta nämä saavutukset. Ne antaa lisäbuustia tähän tekemiseen ja todisteita, että ollaan tarpeellisen asian äärellä ja matkalla oikeaan suuntaan, Mikko jatkaa. Varalasta myös toinen NY-yritys ansaitsi paikan finaalissa, kun eri terveyskunnon testejä tarjoava Liikuntapalvelut Hot NY voitti Paras palvelu -kategorian. Paras liikeidea, Paras myyntipiste… Mitä seuraavaksi? – Lähdetään ainakin tavoittelemaan meidän kohderyhmää, aloittaa Eemil. – Konkreettisesti ainakin markkinoinnin aloittaminen ja brändin kehittäminen. Meidät löytää Instagramista @habanerotraining. Somen ja markkinoinnin kautta pyritään kasvattamaan näkyvyyttä ja saamaan ensimmäiset asiakkaat, jatkaa somevastaava Tuomas. – Nyt ruvetaan tekemään hommia! Uskalla yrittää -finaalissa tietenkin kovat tavoitteet, naurahtaa Mikko. Uskalla yrittää -finaali kilpaillaan 18.–19.4.2023 Helsingissä. Onko HabaNeroilla vinkkejä yrittäjyyslinjaa pohtiville? – Pakko sanoa, että tätä yritystoimintaa on helppoa tehdä, kun on asia mistä tykkää, mitä tykkää tehdä ja rakastaa tehdä niin motivaatiota löytyy joka päivälle. Suosittelen yrittäjyyslinjaa!, Eemil toteaa. Toisen asteen yhteishaku on auki 21.2.–21.3. klo 15 asti. Varalan Liikunta-alan yrittäjyyslinjalle haku tapahtuu Liikunnanohjauksen perustutkinnon jatkuvan haun kautta. Yrittäjyyslinjan pääsykoe järjestetään keskiviikkona 24.5.2023 Varalan Urheiluopistolla. Pääsykokeessa henkilökohtainen haastattelu (0–2 p.), ryhmätehtävä (0–2 p.) ja ennakkotehtävä (0–2 p.). Ryhmään valitaan 10 opiskelijaa. Opintopolku – jatkuva haku (hae täältä)
Suomen palloilupääkaupungin toimijoita kokoontui yhteiseen joukkuepelipäivään
Tampereella on erittäin vahva palloilukulttuuri ja se tulee tulevaisuudessa vain vahvistumaan. Siitä kertoo Tampereelle annettu arvonimi – Suomen palloilupääkaupunki. Jos mukaan lasketaan koko Pirkanmaan alue, palloilukulttuurin merkitys vain kasvaa. Varalan Valmennuskeskus, Tampereen Urheiluakatemia ja Olympiakomitea järjestivät yhdessä Pirkanmaan seurojen kanssa joukkuepelipäivän, jonka tavoitteena oli tuoda Pirkanmaan toimijat yhteen ja jakaa tietotaitoa sekä luoda toimintatapoja usealla eri tasolla. Toimintaympäristön kokonaisvaltaista ymmärtämistä Ystävänpäivänä pidettyyn joukkuepelipäivään Varalaan saapuivat lajiliittojen valmennusvastaavat, alueen päävalmentajat, seurojen valmennuspäälliköt ja päävalmentajat, asiantuntijavalmentajat ja seurojen toimintaympäristöjen avainhenkilöitä. Lajeista päivässä oli mukana kuusi suurinta joukkuepeliä: jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, pesäpallo ja salibandy sekä yksi käsipallon edustaja. Päivässä luotiin yhteistä visiota isolla ryhmällä, mutta myös jaettiin vertaisryhmissä tietotaitoa. – Valmennuksen kehittäminen vaatii valmennuksen ymmärtämisen lisäksi toimintaympäristön kokonaisvaltaista hahmottamista. Sen takia tällainen päivä, jossa ihmiset kohtaavat toisensa, on erittäin hyödyllinen. Jo ensimmäisten keskustelujen perusteella päivä osoittautui tarpeelliseksi, Varalan valmennuksen kehittäjä Juha ”Upi” Antikainen toteaa. Vaikuttavaa asiantuntijatyötä – case urheilupsykologi seuran valmentajien sparrina Joukkuepelipäivässä keskityttiin keskustelujen lisäksi Varalan Valmennuskeskuksen ja Tampereen Urheiluakatemian asiantuntijoiden rooliin ja lisäarvoon joukkuepelien toimintaympäristöissä. Tampereen Urheiluakatemian vastaava urheilupsykologi Tiina Röning kertoi omassa puheenvuorossaan vaikuttavasta asiantuntijatyöstä. Moniammatillisen asiantuntijatoiminnan tuoma lisäarvo tulee nimensä mukaisesti moniammatillisesta yhteistyöstä. Eri alojen asiantuntijoiden tuoma osaaminen moninkertaistaa arvonsa, kun arjessa pystytään keskustelemaan yhdessä valmentajajohtoisesti. Lisäksi Tampereen Urheiluakatemian ja Varalan asiantuntijat kuuluvat valmennuskeskus- ja akatemiaverkostoihin, joissa jaetut tiedot, taidot ja kokemukset kerryttävät asiantuntijoiden osaamista. Röning on kaudella 2022–2023 rakentanut psyykkisen valmennuksen toimintatavan Ilves jääkiekon kanssa. Kokonaisuuteen kuuluu yhteydenpito Ilveksen kehitysvalmentajan Mika Marttilan kanssa, joka toimii U16-, U18- ja U20-joukkueiden valmentajien esimiehenä. Tiina tapaa näiden joukkueiden valmentajia kuukausittain. Tapaamisten keskiössä on urheilijan suorituskyky, mutta urheilupsykologi tapaa yksittäisiä urheilijoita vain esimerkiksi pahoissa loukkaantumistapauksissa. – Yhteistyö lähti tarpeesta. Tarkoituksena ei ole keskittyä yksittäisiin tapauksiin vaan laajempaan yhteistyöhön, mikä tuo vaikuttavuutta. Pidämme säännöllisesti yhteyttä Mikan kanssa ja sitä kautta Ilveksen seurajohtoon, valmentajiin ja urheilijoihin, Röning selittää. – Valmentajilla on erilaisia keissejä ja tietoa jaetaan seuran sisällä. Seuraavana tavoitteena on itseluottamuksen kehittäminen kaikilla pelaajapolun vaiheilla, kertoo nuorten olympiavalmentajanakin tunnettu Mika Marttila. Psyykkiseen valmennuksen liittyy joskus stigmaa, jota yhteistyön myötä ollaan pyritty poistamaan. – Urheilijoille on painotettu, että psyykkinen valmennus on nimenomaan valmennusta. Urheilijalla ei tarvitse olla mitään varsinaista ongelmaa psyykkiseen valmennukseen mentäessä, Marttila toteaa. Tiimipelaaminen jatkuu Päivän lopuksi pidetty palautekierros osoitti, että joukkuepelien yhteinen kehittämispäivä on ollut tarpeellinen. Kuten valmennuskeskuksen ja urheiluakatemian johtaja Hannele Hiilloskorpi totesi: ”Vaikuttavuus vaatii yhteisen ajan ja alas istumisen”. Sanonta ”There’s no I in a team” kuvaa hyvin joukkueurheilun mentaliteettia. Tehokas joukkue on aina parempi kuin joukko yksilöitä. Yksi joukkueurheilutaustaisten vahvuuksista työelämässä on tiimipelaaminen ja yhteisiä tavoitteita kohti kulkeminen. Siksi ystävänpäivä oli loistava päivä kokoontua yhteen joukkuepelipäivän merkeissä. – Nähdään uudestaan ensi ystävänpäivänä!, päätti Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Lauri Hakala päivän.
Varalan ravintola Säde ja kahvila Anna mukaan ResQ Clubiin
Ruokahävikki on maailmanlaajuisesti valtava ongelma, ja myös Suomessa hyvää ruokaa lentää roskiin valtavia määriä. Me Varalassa haluamme olla osaltamme ratkaisemassa tätä ongelmaa, pienentämässä jätemääriämme ja takaamassa, että hyvä ruoka päätyy syötäväksi, ei roskiin. Tämän takia olemme liittyneet ResQ Clubiin! Sovelluksen avulla voit jatkossa ostaa myös meidän ylijäämätuotteitamme edullisesti ja olla mukana pelastamassa hyvää ruokaa! ”ResQ avulla voimme osallistua ilmastotalkoisiin myymällä ravintolan ja kahvilan hävikkituotteita helposti lähiseudun kuluttajille. Kun pääsemme järjestelmän kautta myymään hävikkiruokaa, roskiin laitettavan ruuan määrä on pienempi”, iloitsee Varalan ravintolapäällikkö Anni Vesamäki. Varalan tarjoamat edulliset hävikkiruoat pääset ostamaan kätevästi ResQ-sovelluksen kautta ja ostoksen jälkeen voit noutaa annokset Kahvila Annasta, aukioloaikojen mukaisesti. ResQ:n käyttäjät pelastavat joka kuukausi kymmeniä tuhansia kiloja ruokaa päätymästä roskiin. Maailman pelastaminen ei ole koskaan ollut näin herkullista. Ostamalla puoleen hintaan myytäviä ruokia ResQ:sta säästät sekä rahaa että kokkaamiseen kuluvaa aikaa. Vähennät samalla ruokahävikkiä ja autat pelastamaan maailman, yksi ateria kerrallaan. Liity Sinäkin ResQ Clubiin osoitteessa https://resq-club.com/ Tehdään yhdessä hyvää!
Elämyksiä, liikettä ja hyvää oloa vuoteen 2023
Kevään ja kesän 2023 aktiiviviikkojen ja viikonloppujen ilmoittautumiset tehdään 15.1.2023 saakka Early Bird -hinnoin. Tutusta alla olevaan tapahtumalistaan ja ilmoittaudu mukaan aktiiviseen menoon. Varalan valttikortteja Meidän valttikorttejamme ovat huikea Varalan fiilis, kaunis miljöö Tampereen keskustan tuntumassa, energiset ammattilaiset, luontokokemukset ja monipuolinen ohjelmasisältö. Varalan vapaa-ajan leireillä ja kursseilla pääset virkistäytymään ja inspiroitumaan liikunnan, luonnon ja terveellisen ruoan parissa. Meidän tapahtumat ovat loistava vaihtoehto viettää vapaa-aikaa yksin, yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Aktiviteettitarjontamme on monipuolinen ja runsas Liikumme myös luonnossa. Olemmehan keskellä kauneinta Tamperetta, Pyynikillä Pyhäjärven rannassa, jonka vuoksi saamme nauttia myös luonnon voimauttavista vaikutuksista. Joidenkin lomien sisältöön olemme yhdistäneet myös ripauksen kulttuuria. Aktiivisen tekemisen rinnalla on tietenkin yhtä tärkeää huolehtia palautumisesta, joten leppoisa oleminen ja yhdessä olo ovat sopivaa vastapainoa arjen intensiiviselle tekemiselle. Meillä yöpyessä voit rakentaa oman lomasi myös muun Tampereen tarjonnan ympärille. Meillä liikutaan ilman suorituspaineita ja jokainen omista lähtökohdistaan. Kannattaa seurata nettisivujamme, sosiaalisenmedian kanaviamme ja muuta ilmoitteluamme, niin tiedät mitä tapahtuu. Toivottavasti nähdään Varalassa. Poimi kiinnostavat kokonaisuudet ja tutustu tarkemmin SENIORIT Elämäniloa AIKUISET Jooga Cocktail HyväOlo – viikonloput Varala Holiday leirit LAPSET JA NUORET Sporttileirit Kesän sporttileirit Kepparileiri Lajileirit Manse PP pesisleirit Sasu Salin -korisleiri Anni Mäkitalo -tyttökorisleiri Mikko Esko-lentopalloleiri PERHEET Varala Holidays leirit
Kuka luotsaa senioreita parempaan elämänlaatuun?
Varala kouluttaa senioreita ohjaavia Personal Trainereita Tämän päivän seniorit haluavat kokea, nauttia, matkustaa ja pitää hyvää huolta kunnostaan! Yhdeksän kymmenestä seniorista harrastaa liikuntaa säännöllisesti. Seniorit ovat iso, kasvava ja yhä iäkkäämpi kansanryhmä, joka on omaksunut täysin toisenlaista elämäntyyliä kuin aikaisemmat ikäluokat. Eläkeiän uusi vapaus sekä parempi taloustilanne antavat enemmän tilaa oman hyvinvoinnin panostamiseen. Toisaalta Sote-uudistus muuttaa terveydenhuoltoalaa. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy maakunnille ja kuntien vastuulle jää alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Myös ikääntyneille suunnattujen palveluiden alueellinen varmistuminen herättää huolia ja kysymyksiä. Tarpeet kotihoidon, -hoivan, ohjauksen ja neuvonnan sekä kuntoutuksen osalta lisääntyvät, koska palvelujen painopistettä siirretään koteihin. Senioreiden kanssa työskentelevien ammattilaisien tulee omata yhä laaja-alaisempaan osaamista iäkkäämpien asiakkaiden liikuttamisesta. Varalan Personal Trainer -seniori ja liikunta -koulutus vastaa juuri tähän tarpeeseen. ”Varalan Personal Trainer -seniori ja liikunta -koulutus on kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva koulutustuote, joka valmentaa alan ammattilaisia tarjoamaan monipuolisia liikunta- ja toimintakykyä tukevia palveluja ikääntyville ihmisille”, kertoo Varalan Personal Trainer seniori ja liikunta -koulutuksen vastuuopettaja Julia Hildén. Personal Trainerin tulee tiedostaa, miten keho on muuttunut fysiologisesti. Mikä on sopiva harjoittelu ja ruokavalio ikääntyville ja millä luotsata heidät parempaan elämänlaatuun. Seniori ja liikunta -koulutuksen suorittanut Personal Trainer suunnittelee ikäihmisille räätälöityjä, toimintakykyä säilyttäviä ja edistäviä harjoituskokonaisuuksia. Koulutus keskittyy kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn ylläpitämiseen, jossa pyritään aktivoimaan senioria fyysisen kunnon osalta ja rikastuttamaan hänen sosiaalista elämäänsä. Koulutuksen sisältöä ovat muun muassa fyysisen toimintakyvyn arviointi, testaaminen ja harjoittaminen, ravinto-ohjaus ja mahdollisten sairauksien sekä tuki- ja liikuntaelimistön muutosten huomioiminen. ”Personal Trainerin ydintehtävä on auttaa asiakkaita parantamaan heidän elämänlaatuaan iästä ja kunnosta riippumatta. Pienetkin muutokset asiakkaan liikunta- tai ruokailutavoissa voi auttaa asiakasta voimaan paremmin omassa arjessa, eikä näitä asioita välttämättä itse tule huomanneeksi. Omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneita asiakkaita on erittäin palkitsevaa ohjata”, kertoo Varalan Personal Trainer seniori ja liikunta -koulutuksen suorittanut Hanna Viitanen. Ensimmäiset Varalassa koulutuksen läpikäyneet opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä koulutukseen. Koulutus on lisännyt heidän ymmärrystään senioreiden kanssa toimimisesta ja syventänyt osaamista entisestään. Aikaisemmin Personal Traiderin työtä tehneet ovat saaneet valmiuksia ja rohkeutta, laajentaa asiakaskuntaansa myös senioreihin. Yksilöllisen ohjaamisen lisäksi Varalan Personal Trainer -seniori ja liikunta -koulutuksen suorittanut saa taidon ohjata ikääntyvien ryhmiä. Koulutus on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen suorittaneille (fysioterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja, hieroja, liikuntaneuvoja, liikunnanohjaaja) tai vastaavat tiedot omaaville henkilöille. Koulutuksesta lisääPersonal Trainer -seniori ja liikunta -koulutus Kuvassa Varalassa ElämänIloa -seniorikurssilaisia ohjaamassa ollut Hanna Viitanen
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta tukea harjoittelun seurantaan yleisurheilun rinkilajeissa
Varalan Urheiluopiston valmennuskeskus johtaa ”Rinkilajien kehitysohjelma” -hanketta, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lajiliiton ja lajiyhteisön kanssa osana Suomen Urheiluliiton (SUL) lajiprosesseja. Tavoitteena on edesauttaa yleisurheilun rinkilajien maajoukkueurheilijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien kehittymistä ja menestymistä hankkeen aikana yleisurheilukausilla 2021-2023 rinkilajeihin kohdennetun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kautta huomioiden lajien kehittäminen myös pitkällä aikavälillä. Varalan Urheiluopiston valmennuskeskus ja sen johtama Tampereen Urheiluakatemia ovat käynnistämässä pitkän tähtäimen kehitysohjelmia kärkilajiensa kanssa. Ensimmäisessä aallossa kehitysohjelma käynnistettiin yleisurheilun rinkilajeissa (moukari, kiekko, kuula) keväällä 2021. ”Rinkilajien kehitysohjelma” on samalla Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Varalan valmennuskeskukselle ja Tampereen urheiluakatemialle myöntämä osaamisen kehittämisen erityistehtävä. OKM myöntää osaamisen kehittämisen erityistehtäviä valtakunnallisille valmennuskeskuksille ja urheiluakatemioille, ja niitä toteutetaan Huippu-urheilun instituutti KIHU:n ja Olympiakomitean ohjauksessa. Rinkilajien kehitysohjelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa rinkilajeihin kokonaisvaltainen harjoittelun seurantajärjestelmä ja hyödyntää sitä maajoukkueurheilijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien kehittymisen ja menestymisen tukemisessa osana arkivalmennusta ja moniammatillisen valmennustiimin toimintaa. Samalla rinkilajien kehitysohjelman kautta vahvistetaan ja syvennetään SUL:n ja Varalan valmennuskeskuksen strategista yhteistyötä ja kumppanuutta. Hankkeen kautta rinkilajeihin kohdistunut hyöty pyritään linkittämään ja monistamaan myös laajemmin yleisurheiluun lajiliitto- ja seuratasolle. Laji- ja tarvelähtöisyys lähtökohtana Rinkilajien kehitysohjelma -hanketta toteutetaan osana normaalia SUL:n johtamaa yleisurheilun ja rinkilajien kehitysprosessia, jossa laji- ja tarvelähtöisyys on avainasemassa. Toiminta on suunniteltu yhdessä SUL:n rinkilajien lajivalmentajien ja -vastaavien kanssa siten, että uudet asiat tuodaan tarvelähtöisesti ja oikea-aikaisesti SUL:n kautta rinkilajien urheilijoille ja valmentajille. Maajoukkueurheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien huomiointi ja valmennusosaamisen kehittäminen on ollut toiminnan keskiössä alusta lähtien. Lähtökohtana on ollut, että hankkeen kautta ei tehdä päälle liimattua erillistä toimintaa, joka ei palvele urheilijoita, valmentajia ja lajia vaan pyritään luomaan lajia tukevia pysyviä ratkaisuja, jotka jäävät elämään myös hankkeen päätyttyä. Kokonaisvaltainen harjoittelun seurantajärjestelmä Rinkilajien kehitysohjelman tavoitteena on ollut rakentaa rinkilajien vaatimusmäärittelyyn perustuva tarvelähtöinen ja kokonaisvaltainen urheilijan seurantajärjestelmä osana Olympiakomitean johtamaa huippu-urheilun datastrategiatyötä. Seurantajärjestelmäksi valikoitui Champions Corner -sovellus (CCorner), jota on kehitetty yhteistyössä Champions Cornerin sekä SUL:n rinkilajien lajivalmentajien ja -vastaavien kanssa. Champions Corneriin on rakennettu kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuen validi ja luotettava harjoittelun seurannan kokonaisuus (kuva 1), joka käsittää sähköiseen harjoituspäiväkirjaan integroidut harjoittelun, kehittymisen sekä kuormituksen (kuva 2), palautumisen ja terveyden seurantaosiot. Terveysseurannan kokonaisuutta on rakennettu yhteistyössä Tampereen Urheilulääkäriaseman ja SUL:n kanssa. Moniammatillinen asiantuntijatiimi lajivalmennuksen tukena Rinkilajien kehitysohjelman tarkoituksena on auttaa henkilökohtaista valmentajaa valmennuksen ohjelmoinnissa ja seurannassa osana arkivalmennusta ja tukea valmentajajohtoisen, moniammatillisen ja osallistuvan asiantuntijatiimin työtä hyödyntämällä Champions Corner -sovelluksen kautta kerääntyvää tietoa. Keskiössä onkin Champions Cornerin ohjaava vaikutus harjoittelun ohjelmointiin sekä kuormittavan ja palauttavan/huoltavan harjoittelun rytmittämiseen. Champions Corner -sovelluksen kautta kerääntyvä tieto on heti urheilijan, valmentajan ja valmennustiimin käytettävissä osana arkivalmennuksen päätöksentekoprosessia, jolloin kaikki valmennustiimin jäsenet ovat reaaliaikaisesti tietoisia urheilijan yksilöllisestä tilanteesta. Luotua moniammatillisen asiantuntijatiimin toimintamallia (kuva 3) voidaan hyödyntää valtakunnallisesti myös muissa yleisurheilulajeissa ja yleisurheilun lajiryhmissä tarpeen mukaan. KUVA 3. Moniammatillisen asiantuntijatoiminnan malli yleisurheilun rinkilajeissa. ”Terveyden edistämisen näkökulmasta rinkilajeissa oleellista on ollut arkivalmennukseen ja maajoukkuetoimintaan integroitu osallistuva asiantuntijatoiminta sekä harjoittelusta syntyvän tiedon hyödyntäminen osana sitä. Osallistuvan urheilufysioterapian tavoitteena on ollut vammojen ennaltaehkäisy, harjoitettavuuden parantaminen ja suorituskyvyn kehittäminen lajivalmennuksen tukena”, kuvaa rinkilajeissa tehtävää terveyttä edistävää asiantuntijatoimintaa Varalan urheilufysioterapeutti Jani Ikonen. Käytännön ratkaisuja arkivalmennuksen olosuhteiden kehittämiseksi Konkreettisina toimenpiteinä Rinkilajien kehitysohjelman kautta on pyritty edesauttamaan rinkilajien valmennuskeskuksen arkivalmennusympäristön (Tampereen Messu- ja Urheilukeskus TESC eli Pirkkahalli) kehittämistä. Avainasemassa on ollut Tampereen kaupunki, joka on mahdollistanut olosuhteiden kehittämisen yhteistyössä SUL:n, Tampereen Pyrinnön ja Varalan kanssa. Suorituskyvyn kehittämisen osa-alueeseen liittyen Pirkkahallin nostopaikka ja heittohäkki on varusteltu viivekamerajärjestelmällä välittömän tekniikkapalautteen saamiseksi voima- ja heittoharjoitusten yhteydessä. Lisäksi Pirkkahalliin on remontoitu vastaanottohuone arkivalmennuksen ja maajoukkueleirien yhteydessä tapahtuvaan urheilulääkärin, urheilufysioterapeutin, urheilupsykologin ja ravitsemusterapeutin vastaanottotoimintaa varten. Toinen konkreettinen toimenpide terveyden edistämisen osa-alueeseen tulee olemaan Training Room -toimintaympäristön rakentaminen Pirkkahalliin mahdollistaen vammojen ehkäisyyn ja kuntoutukseen soveltuvan olosuhteen kehittymisen yleisurheilijoita varten. Tutkimustoimintaa käytännön valmennuksen taustalla Rinkilajien kehitysohjelman tavoitteena on määritellä harjoittelun kansainvälinen vaatimustaso perustuen olemassa olevaan tutkimus- ja valmennustietoon sekä kotimaisille ja ulkomaisille huippuheittäjille, valmentajille ja tutkijoille lähetettävään kyselyyn. Datastrategiatyön kautta kotimaisilta rinkilajien maajoukkueurheilijoilta kerättävää harjoittelun seurantatietoa tullaan vertaamaan tuohon kansainväliseen vaatimustasoon osana urheilijoiden valmennusprosessia ja lajin kehitystyötä. Samalla selvitetään laji- ja fysiikkaharjoittelun sisältöjen yhteyksiä suorituskyvyn kehittymiseen. Terveyden edistämisen suhteen käynnissä on kaksi opinnäytetyötä (Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut) liittyen rinkilajien tyyppivammojen systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, maajoukkueheittäjien vammahistoriaan sekä syntyvien terveysongelmien ja harjoituskuormituksen välisten yhteyksien selvittämiseen. Tampere rinkilajien valmennus- ja kehityskeskuksena Esimerkiksi naisten moukarinheiton Suomen ennätystä vuorotahtiin parantaneet Krista Tervo ja Silja Kosonen sekä miesten moukarinheiton kärki (Henri Liipola, Tuomas Seppänen, Aaron Kangas, Aleksi Jaakkola) ovat hyödyntäneet Tampereen toimintaympäristöä valmentautumisessaan. Kun arkivalmennuksen lisäksi rinkilajien maajoukkuetason, 2-asteen ja yläkoulutason leiritys sekä asiantuntijatoiminta tapahtuu Varalan kautta, on Tampereelle saatu rakennettua keskitetty rinkilajien urheilijapolku sekä valmennus- ja kehityskeskus SUL:n Tampereen valmennuskeskuksen valmennuspäällikkö Tommi Evilän, moukarin lajivalmentaja Kalle Lehmusvuoren, kiekon lajivastaava Anssi Mäkisen ja kuulan lajivastaava Mika Lönnbladin johdolla. ”Asiantuntijatoiminnassa on keskitytty psyykkisen ja fyysisen valmennuksen, fysioterapian sekä harjoittelun seurannan kautta löytämään tekijöitä, jotka osaltaan mahdollistavat heittäjien nousemisen kansainväliselle huipulle ja menestymisen siellä”, kertoo Lehmusvuori. Kuvassa moukarinheittäjät Krista Tervo (kuva: Getty Images) ja Aaron Kangas (kuva: All Over Press). Yksi vuosien varrella kilpailutulostaan kohti kansainvälistä tasoa nostanut moukarinheittäjä on Aaron Kangas. Lehmusvuori avaa kehittymisen taustoja: ”Monipuolinen liikunnallinen tausta, harjoittelun huolellinen suunnittelu, toteutus ja seuranta, suorituskyvyn ylläpitäminen ja seuranta läpi harjoituskauden, säännöllinen lihashuolto, terveyden seuranta ja loukkaantumisriskien minimointi sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen ovat varmasti olleet niitä tekijöitä, mitkä ovat vaikuttaneet Aaronin aikaisempaan tuloskehitykseen.” Rinkilajien kehitysohjelman lopullisena tavoitteena onkin juuri urheilijan ja valmentajan kehittyminen ja menestyminen. Tähän tähdätään Tampereen huippu-urheilukeskuksessa valmentajajohtoisen, moniammatillisen ja tarvelähtöisen asiantuntijatoiminnan sekä taustalla tehtävän rinkilajien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla kohti yleisurheilukausia 2021-2023 ja niiden yli. Marko Haverinen, testauspäällikkö ja Rinkilajien kehitysohjelman koordinaattori Varalan urheiluopiston valmennuskeskus ja Tampereen Urheiluakatemia Juttu on ilmestynyt aikaisemmin Suomen Urheiluliiton valmennusjulkaisu Huippu-Urheilu-Uutisissa (HUU nro 2 kesäkuu/2022) sekä Suomen Valmentajien julkaisemassa Valmentaja-lehdessä (nro 4 lokakuu/2022).
Urbaani keidas luonnon helmassa
Tampere on kasvava keskus, jonka strategiaan kuuluu keskusta-alueen täydennysrakentaminen ja vetovoimaisten kaupunginosien kehittäminen. Strategia mahdollistaa monien luontokohteiden säilymisen aivan keskustan tuntumassa. Olemme Varalassa erittäin onnellisia juuri siitä mahdollisuudesta, että voimme toimia näin lähellä kasvavaa ja aktiivista keskustaa, mutta silti nauttia rauhallisesta Pyhäjärven maisemasta korkean Pyynikin moreeniharjun rinteiltä. Luonnon läheisyys on vuosikymmenien ajan mahdollistanut meille koulutuksen ja vapaa-ajan toimien monipuolisen järjestämisen järvellä ja metsässä, olipa kyse sitten vaikka elämysliikunnan opinnoista, sporttileiristä tai yrityksen tyky-päivästä. Pyrimme kaikessa toiminnassamme huomioimaa ilmastoystävällisyyden, ja niin teemme myös aktiviteettiemme osalta. Luonto- ja elämystiimimme loihtii enenevissä määrin luontoon soveltuvia konsepteja ja palveluita. Haluaisitpa sitten ryhmäsi kanssa kokeilla metsäjoogaa, melontaa suurkanooteilla tai kulttuurikävelyä Pispalaan. Luonto-aktiviteetteja löytyy valikoimistamme runsaasti. Toteutamme luontoliikunta-aktiviteetteja myös Mustavuoressa. Mustavuoren alue haastaa uudenlaisiin kokemuksiin ja elämyksiin. Kannustamme ihmisiä luonnossa liikkumiseen ja järjestämmekin esimerkiksi melonnanohjaaja- ja alppihiihdon opettaja -kursseja sekä melonta- ja lumikenkäretkiä. Yhteistyökumppaneiden avulla luontoon pääsee tutustumaan myös luontopakopelien ja elämyskellunnan merkeissä. Luonnonkaunis piha-alueemme on mahdollistanut myös suositun ja ekologisen Flowpark seikkailupuiston toiminnan. En keksi helpompaa tapaa houkutella nuorisoa halailemaan puita, kuin kiipeilypuiston avulla. Vaalimme luonnossa liikkumisen perinteitä myös tarjoamalla kokemuksia nuotion äärelle, pilkkien ja erätaitokisailujen kautta. Materiaalien uusiokäytössä olemme saaneet lampun syttymään monessa eri yhteydessä. Näistä mainittakoon yllättävän työlään Pölkkytreenin synty. Pölkkytreenin voit kuvitella kahvakuulatunniksi, mutta välineenä toimi pölkky, johon on porattu reikä köysikahvalle. Paikkana toimii luonnollisesti metsä, järvenranta tai muu aisteja hellivä ympäristö. Yksinkertaisen idean teki työlääksi lopulta pölkkyjen sahaaminen ja reiän poraaminen säikeiseen pölkkyyn. Onneksi aherrus palkittiin ja saimme Pölkkytreenistä mainion lisän luonnossa tehtäviin ulkoaktiviteetteihimme. Suunnittelemme myös ”ulkoluentosalia” tonttimme rauhalliseen osaan, järven rannalle. Pian voi varata hieman erilaisen kokouksen keskelle metsää, mikä toisikaan luonnon lähemmäksi meitä kokouspäivän yhteydessä. Luonnon ja maisemien arvo on meille korvaamaton. Tulemme huolehtimaan niistä niin aktiviteettien osalta, kuin koko talon toimintojen kautta. Pidetään yhdessä huolta ympäristöstämme, sillä emme halua isossa kuvassa luopua siitä, mitä eräs kansainvälinen vieraammekin totesi: ”Teillähän voi toteuttaa samat seikkailut kuin lapissa, paitsi ehkä poroajelun”. Kirjoittaja Henri KautialaLiikuntakoordinaattoriVaralan Urheiluopisto
Enemmän kasvista kiitos – Varalassa voit jatkossa valita ilmastoystävällisen lounasvaihtoehdon
Pienillä, jokapäiväisillä valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, millaisen maailman olemme jättämässä tuleville sukupolville. Varalan arvojen mukaisesti teemme yhdessä rohkeasti valintoja paremman tulevaisuuden eteen. Kehitämme myös Varalan ravintolatoimintaa osana kestävän kehityksen työtämme. Ruuan tuottamisella ja syömisellä on merkittävä rooli ilmastoon ja sitä kautta maapallon tulevaisuuteen. Nykytiedon valossa ihmisten tuottamilla hiilidioksidipäästöillä on keskeinen vaikutus ilmastonmuutokseen ja maapallon lämpenemiseen. Ilmastoon vaikuttavien kasvihuonekaasujen määrää ilmaistaan hiilijalanjälkenä: kuinka paljon jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun koko elinkaaren aikana syntyy kasvihuonekaasuja ja hiilidioksidia suhteessa massaan. Suomalaisten hiilijalanjäljestä merkittävä osa, n. 20% muodostuu ruuankulutuksesta. Suurin osa ruuankulutuksen hiilijalanjäljestä muodostuu eläinperäisten tuotteiden kulutuksesta: naudanlihasta (45 %) sekä maitotuotteista (20%). Eläinperäisten raaka-aineiden tuottaminen kuluttaa runsaasti mm. vettä, rehua, lannoitteita, sekä vaatii runsaasti maapinta-alaa. Lisäksi märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyvä metaani lämmittää ilmastoa huomattavasti enemmän kuin hiilidioksidi. Suomalaisten keskimääräistä lihankulutusta tulisi vähentää merkittävästi, jotta suomalainen ruokavalio olisi ilmaston kannalta kestävä. Punaisen lihan ja lihajalosteiden käytön vähentäminen on suositeltavaa myös terveyssyistä. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita, kuten juureksia, vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, viljatuotteita ja marjoja. Syömämme ruuan hiilijalanjälkeen pystymme myös vaikuttamaan syömällä kotimaisia kasviksia sekä sesongin mukaisia ulkolaisia kasviksia. Tällöin ruuan kuljetuksen hiilidioksidipäästöt pysyvät maltillisina. Meidän jokaisen tärkeimpiä ilmastotekoja olisikin siirtyminen kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Ravintolatoiminnan hiilijalanjälki muodostuu pääasiassa valittujen raaka-aineiden tuottamisesta, sekä niiden kuljetuksesta ja käsittelystä. Lisäksi raaka-aineiden säilytys ja annosten valmistus kuluttavat energiaa, jonka tuottaminen aiheuttaa päästöjä. Myös pakkausmateriaalit sekä jätteiden kuljetus ja käsittely tuovat osansa hiilijalanjälkeen. Kuvassa on listattu keinoja millä ravintola (ja miksei kuluttajakin) voi lisätä ruokailun ilmastoystävällisyyttä. Reilu kolme vuotta sitten Varalassa otettiin käyttöön kasvisruokapäivä eli Meatless Monday -teemapäivä. Meatless Monday on kansainvälinen kampanja, joka kannustaa ihmisiä syömään vain kasvisruokaa maanantaisin oman terveytensä ja koko maapallon terveyden parantamiseksi. Varala haluaa olla mukana tukemassa kasvissyönnin lisäämistä sekä sitä kautta tehdä osansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kasvisruokapäivä on haastanut meitä keittiöllä kehittämään maukkaita ja ravitsevia kasvisruokia, ja on myös tutustuttanut meidät varalalaiset uusiin makuihin sekä mm. erilaisiin kasviproteiineihin. Nyt on tullut aika käsitellä ruokailutottumuksia laajemmin. Varalan kestävän kehityksen -työryhmä on keskustellut aiheesta laajasti ja tullut siihen tulokseen, että kasvisten käyttöä lisätään päivittäisiin ruokailuihin, sen sijaan että sitä korostettaisiin vain yhtenä päivänä viikossa. Jatkossa pyrimme vähentämään lihan, varsinkin punaisen lihan, määrää ruuissamme ja lisäämään reilusti kasviksia tuomaan sekä makua että parempaa ravintosisältöä. Samoin joka päivä lounaalla on tarjolla maukas ja ravitseva kasvisruoka, monesti ilmastoystävällisenä vegaanisena versiona. Lisäksi tarkoituksena on tuoda ruokalistaan esille ilmastoystävällisiä ruokalajeja, jolloin jokainen ruokailija voi omalta osaltaan olla tukemassa ilmaston hyvinvointia valitsemalla pienimmän hiilikuorman omaavan annoksen. Kirjoittaja:Anni Vesamäkiravintolapäällikkö Varalan Urheiluopisto