FINNISH
ENGLISHTampereen huippu-urheilukeskuksessa asiantuntijat toimivat pelaajien arjessa valmennuksen tukena
Varalan Valmennuskeskuksen ja sen johtaman Tampereen Urheiluakatemian asiantuntijatoiminta toteutetaan moniammatillisesti, tarvelähtöisesti ja valmentajavetoisesti osana Tampereen huippu-urheilukeskuksen kärkilajien valmennusta.
Varalan Urheiluopiston Valmennuskeskus ja sen johtama Tampereen Urheiluakatemia on yksi kuudesta Suomen Olympiakomitean nimeämästä valtakunnallisesta huippu-urheilukeskuksesta (kuva 1). Tampereen keskuksessa on yhteensä noin 1470 pirkanmaalaista urheilijaa yläkoululaisista olympiamitalisteihin. Urheilijoista noin 450 on urheilijan polun valintavaiheessa olevia urheiluyläkoulutoimintaan osallistuvia nuoria. Lisäksi yläkoululeiritoimintaan osallistuu noin 300 nuorta urheilijaa. Toisella asteella opiskelevia valintavaiheen urheilijoita on puolestaan yhteensä noin 550 ja korkea-asteella opiskelevia, työelämässä tai ammattilaisena olevia huippuvaiheen urheilijoita vastaavasti noin 470. Keskeistä Varalan johtamassa Tampereen huippu-urheilukeskuksessa on yhteistyö lajiliittojen, urheiluseurojen, urheilijoiden ja valmentajien sekä Tampereen kaupungin, oppilaitosten, UKK-instituutin ja Tampereen Urheilulääkäriaseman sekä terveydenhuollon yksityisten toimijoiden kanssa. KUVA 1. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtama valtakunnallinen huippu-urheiluverkosto.
Lajiriihiprosessit kärkilajien valintojen taustalla
Olympiakomitean tuen piirissä olevista lajeista on Tampereen toimintaympäristössä tällä hetkellä kymmenen eri lajia: joukkuepeleistä jääkiekko, jalkapallo, koripallo ja salibandy sekä yksilölajeista judo, nyrkkeily (naiset), ratamelonta, voimistelu (joukkuevoimistelu, telinevoimistelu), yleisurheilu ja suunnistus. Nämä Tampereen huippu-urheilukeskuksen kärkilajit ovat valikoituneet sekä lajiliittojohtoisesti että Olympiakomitean valtakunnalliseen tukiohjelmaan nojautuen (kuva 2). Asiantuntijatoiminta huippuvaiheessa on lajien, Olympiakomitean ja valmennuskeskuksen sekä urheiluakatemian kanssa yhdessä resursoitua. Yhteensä Tampereen Urheiluakatemiassa lajivalmennusta järjestetään 16:ssa eri lajissa ja paikallisia painopistelajeja ovat joukkuepeleistä myös lentopallo ja pesäpallo.
KUVA 2. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ohjeistuksen mukainen urheilijoiden tason määrittely Tampereen huippu-urheilukeskuksessa.
Moniammatillinen asiantuntijatiimi lajivalmennuksen tukena
Tampereen huippu-urheilukeskuksen vahvuutena on moniammatillinen asiantuntijatoiminta, jota kohdistetaan ja rakennetaan ensisijaisesti osaksi Tampereen keskuksen kärkilajien valmennusprosesseja yhteistyössä alueen vahvan terveys- ja teknologiaosaamisverkoston kanssa. Toiminnan painopiste on osallistuvassa asiantuntijatyössä, jossa asiantuntijan tehtävänä on tukea valmentautumisprosessia osana valmentajan johtamaa moniammatillista valmennustiimiä. Joukkuepeleissä valmennustiimiä johtaa päävalmentaja. Kiinteä yhteistyö valmennuksen kanssa onkin asiantuntijatoiminnan onnistumisen ehdoton edellytys (kuva 3).
Asiantuntijatuen tarve syntyy lajin lähtökohdista sekä valmennusprosessien tavoitteista käsin. Tampereen keskuksessa toimiva moniammatillinen asiantuntijatiimi koostuu laaja-alaisesti huippu-urheilun eri osa-alueiden osaajista (lääkäri, urheilufysioterapia, fysiikkavalmennus, testaus ja harjoittelun seuranta, urheiluravitsemus, psyykkinen valmennus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä kaksoisura).
KUVA 3. Tampereen huippu-urheilukeskuksen moniammatillisen asiantuntijatoiminnan osa-alueet.
Asiantuntijatoiminta eriytyy urheilijan polun eri vaiheissa. Yläkouluvaiheessa asiantuntijatoiminta keskittyy valmentajien ja opettajien osaamisen tukemiseen sekä ryhmämuotoisiin urheilijoiden kohtaamisiin. Toisella asteella asiantuntijatoiminta voi edellisten lisäksi kohdistua tarpeen mukaan yksilölliseen ohjaukseen. Huippuvaiheessa asiantuntijatuki on tarvelähtöisesti lajille räätälöityä osallistuvaa moniammatillista tiimitoimintaa, jota toteutetaan osana valmentajan johtamaa valmennusprosessia.
Tampereen kaupunkikeskuksessa asiantuntijat jalkautuvat urheilijoiden arkeen osaksi päivittäisvalmennusta. Eri lajit ja koko asiantuntijatiimi eivät kuitenkaan aina toimi samassa arkiympäristössä, koska harjoittelu tapahtuu lajien olosuhteissa levittäytyen näin Tampereen kaupungin eri liikuntapaikkoihin. Vuorovaikutuksen toimintamuodot ja -mallit valmentajajohtoisissa moniammatillisissa valmennustiimeissä on rakennettu lajikohtaisesti – tiimit tapaavat arjessa kasvotusten ja yhteyttä pidetään säännöllisesti vuorovaikutteisissa Teams-tapaamisissa.
Tampereen keskuksen kaikki kärki- tai painopistelajeina olevat joukkuepelit (jääkiekko, jalkapallo, koripallo, salibandy, lentopallo, pesäpallo) hyödyntävät moniammatillista asiantuntijatoimintaa laaja-alaisesti ja tarvelähtöisesti. Esimerkiksi jalkapallossa tyttöjen Tampere Football Academy (TFA) -toiminta laukaistiin käyntiin syksyllä 2019. TFA:n mahdollistavassa kolmikantayhteistyössä ovat mukana Varalan Valmennuskeskuksen ja sen johtaman Tampereen Urheiluakatemian lisäksi Palloliitto ja Tampereen Ilves ry. TFA-toiminnan tarkoitus on mahdollistaa kansainvälisen vertailun kestävä toimintaympäristö, jossa pelaajat voivat saavuttaa oman potentiaalinsa. Toimintaympäristö koostuu laadukkaasta lajivalmennuksesta, henkilökohtaisesta fysiikkavalmennuksesta, testauksesta ja harjoittelun seurannasta, psyykkisestä valmennuksesta, ravintovalmennuksesta sekä hieronta-, lääkäri- ja fysioterapiayhteistyöstä. ”Yhteistyöstä on ollut todella iso hyöty kokonaisuuden hallinnassa. Yksi parhaista asioista on, että voimme sparrata toisiamme harjoitteluun liittyvistä aiheista, analysoida ja suunnitella harjoittelun kokonaisuutta yhdessä vielä tarkemmin ja viedä näin toimintaa jatkuvasti eteenpäin. Asiantuntijoiden tuki myös helpottaa joukkuevalmentajien työtaakkaa, jolloin useammasta valmennuksen eri osa-alueesta voidaan saada enemmän irti. Pelaajat ovat kehittyneet keskimääräistä paremmin kuin aiemmin, jonka lisäksi olemme saaneet faktapohjaista tietoa enemmän siitä, miten harjoittelua kannattaa toteuttaa jatkossa”, kertovat TFA-toiminnasta vastuussa oleva Ilveksen tyttöjen talenttivalmentaja Valtteri Kumpuniemi ja Palloliiton Läntisen alueen aluevalmentaja, nuorten olympiavalmentaja Markus Paananen.
Johtotähtenä terveyden edistäminen
Varalan Valmennuskeskuksella on valtakunnallinen terveyden edistämisen erityistehtävä, jota toteutetaan paikallistasolla yhteistyössä UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman kanssa. Yhdessä Tampereen alueen terveysverkoston yksityisten terveydenhuollon toimijoiden kanssa kokonaisuus muodostaa ainutlaatuisen terveysosaamisen keskittymän. Paikallista Terveysverkostoa (kuva 4) koordinoi Tampereen urheilulääkäriaseman liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Olli Kattilakoski.
KUVA 4. Tampereen huippu-urheilukeskuksen terveysverkosto kokoontuu säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin.
”Oleellista terveyttä edistävässä asiantuntijatoiminnassa on vammojen ennaltaehkäisy, harjoitettavuuden parantaminen ja luonnollisesti suorituskyvyn kehittäminen arkivalmennuksen tukena. Vamman sattuessa pystymme hyödyntämään terveysverkoston osaamista erityisesti vamman diagnosoinnissa ja akuuttivaiheen hoidossa sekä alkuvaiheen kuntoutuksessa ennen harjoitteluun ja kilpailuihin palaamiseen tähtäävää harjoittelua. Tässä yhteistyö ja vuorovaikutus paikallisten terveydenhuollon toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää”, kuvaa terveyttä edistävää asiantuntijatyötä ja terveysverkoston toimintaa Varalan urheilufysioterapeutti Eetu Autio.
Terveyttä edistävä toiminta konkretisoituu Tampereen keskuksessa osallistuvana asiantuntijatyönä joukkuepelien päivittäisvalmennuksessa. Esimerkiksi Tampereen Pyrinnön koripallossa asiantuntijatoiminta ulottuu urheiluakatemiaryhmän pelaajista miesten korisliigajoukkueeseen asti, jossa on tehty jo vuosia yhteistyötä Varalan Valmennuskeskuksen kanssa tavoitteena laadukkaampi harjoitusympäristö huippukoripalloilijoille. Pyrinnön miesten päävalmentaja Miikka Sopasen ja koripallon akatemiavalmentaja Juri Heinämäen mielestä asiantuntijatoiminnan yhteistyö ammattilaisjoukkueen ja urheiluakatemiapinnan välillä toimii luontevasti: ”Miesten edustuskoripallon valmennustiimi toimii yhteistyössä Varalan valmennuskeskuksen fysiikkavalmentajan, fysioterapeutin ja testauspalvelujen kanssa. Sama tiimi toimii myös urheiluakatemiaympäristössä, joten pelaajat tulevat tutuksi jo valintavaiheessa. Urheilijoiden suorituskyky on parantunut ja etenkin rasitusperäisten vammojen määrä vähentynyt huipputasoisen valmennuksen myötä, ja samalla urheilijoiden elämäntapataidot ovat merkittävästi kehittyneet. Myös lajivalmentajat ovat saaneet keskuksen valmentajilta korvaamatonta apua viikko-ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyö on ollut luontevaa, ja valmentajien roolitukset erittäin onnistuneet.” Koripallon valmennustiimeissä mukana olevat fysiikkavalmentaja Jenni Puputti ja urheilufysioterapeutti Jani Ikonen ovat tyytyväisiä yhteistyöhön: ”Yhteistyö on sujunut todella hyvin. Olemme olleet arjessa aktiivisesti mukana neljänä päivänä viikossa. Työskentely pelaajan harjoitusympäristössä luo yhteydenkuuluvuuden tunnetta joukkueessa ja madaltaa pelaajan kynnystä tuoda asioita esille. Tämä mahdollistaa nopean reagoimisen valmennuksen ja pelaajan tarpeisiin.”
Kokonaisvaltainen harjoittelun seurannan malli joukkuepeleissä
Joukkuepeleissä pitkä pelikausi aiheuttaa omat haasteensa pelaajien suorituskyvyn ja fyysisten ominaisuuksien kehittämisen sekä kuormituksen ja terveyden hallinnan suhteen. Tampereen keskuksessa joukkuepeleissä toteutetaan kokonaisvaltaista harjoittelun seurannan mallia, jossa pelaajien kehittymistä, ulkoista ja sisäistä kuormitusta sekä terveyttä seurataan objektiivisten ja subjektiivisten seurantamenetelmien avulla. Subjektiivinen itsearviointi toteutetaan mobiilisovelluksen (lajikohtaisesti Athlete Monitoring, Quanter tai SYKE Tribe) kautta, jonne pelaajat täyttävät jokaisen harjoituksen ja pelin jälkeen oman kuormitustuntemuksena, vastaavat aamuisin hyvinvointikyselyyn ja raportoivat kerran viikossa terveystilanteensa (kuva 5).
KUVA 5. Kokonaisvaltainen harjoittelun seurannan malli joukkuepeleissä Tampereen huippu-urheilukeskuksessa.
Salibandyn Pirkanmaan alueen aikuisten ja U23-maajoukkueen pelaajista muodostettu huippuryhmä on ollut mukana kokonaisvaltaisessa harjoittelun seurannassa syksystä 2020 alkaen. Tavoitteena on ollut luoda salibandyyn toimintamalli, missä alueen keskeisten seurojen huippupelaajien kehittymistä tuetaan osana seuran päivittäisvalmennusta Salibandyliiton sekä Varalan Valmennuskeskuksen ja sen johtaman Tampereen Urheiluakatemian resursoimalla asiantuntijatoiminnalla. ”Salibandyn pelaajakehitystä on johdettu systemaattisesti vuodesta 2015 lähtien Eerikkilän kokonaisvaltaisen kehittymisen seuranta -konseptin kautta. Eerikkilässä toteutettu kehittymisen seuranta on tuonut tärkeää faktatietoa pelaajiemme ympärivuotisesta kehityksestä. Syntyneiden faktojen pohjalta Tampereen huippuryhmän toiminnalla on tavoitteena päästä kiinni pelikauden aikaisiin haasteisiin seuraympäristössä. Päivittäisvalmennuksesta syntyvän datan pohjalta on oleellista saada tietoa, joka auttaa luomaan ratkaisumalleja arkiharjoittelun tueksi. Näin ollen erittäin tärkeä osa kokonaisuutta on jatkuva yhteistyö alueen huippuseurojen valmennustiimien kanssa. Tarkoituksena on myös isossa kuvassa tuottaa lisäarvoa ja toimintamalleja koko suomalaisen salibandyn valmennusosaamisen kehitykseen. Tampereelle luotu malli vastaa erityisesti valinta- ja huippuvaiheen haasteisiin. Yhteistyö on lähtenyt hienosti liikkeelle ja olemme saaneet lyhyessä ajassa konkreettisia työkaluja pelaajien kehittymisen, kuormituksen ja terveyden seurantaan osaksi arkivalmennusta”, kuvaavat Tampereen kokonaisvaltaista harjoittelun seurantamallia nuorten olympiavalmentaja Jussi Huovinen ja valmennuspäällikkö Miikka Lamu Salibandyliitosta.
Seurayhteistyö avainasemassa
Tampereen alueen vahvan joukkuepelikeskittymän ytimessä ovat seurat, joiden korkeatasoinen lajiosaaminen muodostaa laskeutumisalustan Tampereen huippu-urheilukeskuksen asiantuntijatoiminnalle joukkuepeleissä. Varalan Valmennuskeskuksen tiivis yhteistyö lajien kanssa ulottuukin urheiluakatemiaympäristöstä seuramaailmaan – vastaavathan seurat monissa tapauksissa myös akatemian lajivalmennuksesta osana aamuharjoituksia. Varala vastaa joukkuepeleissä esimerkiksi jääkiekossa Tapparan liigajoukkueen, koripallossa Pyrinnön miesten korisliigajoukkueen, lentopallossa LP Kangasalan naisten mestaruusliigajoukkueen sekä pesäpallossa Manse PP:n naisten ja miesten superpesisjoukkueiden fysiikkavalmennuksesta, testauksesta ja harjoittelun seurannasta osana joukkueiden valmennustiimejä.
Joukkueissa toteutettava asiantuntijatoiminta ja sen tavoitteet laaditaan aina yhdessä lajivalmennuksen kanssa. Lähtökohtaisesti Varalan Valmennuskeskuksen asiantuntijatoiminnan tarkoituksena on kehittää fyysistä suorituskykyä, vähentää vammariskiä ja näiden kautta mahdollistaa enemmän terveitä harjoituspäiviä. Osana tätä kokonaisuutta asiantuntijat osallistuvat harjoittelun ohjelmoinnin ja rytmityksen suunnitteluun yhdessä päävalmentajan johtaman valmennustiimin kanssa, mikä toimii pohjana kokonaiskuormituksen hallintaan. Joukkuepeleissä varsinkin nuoret pelaajat saattavat pelata useammalla eri sarjatasolla seuran sisällä kauden aikana. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää huomioida harjoittelussa ja harjoitevalinnoissa pelaajat yksilöllisesti. Juuri yksilöllisyyden huomiointi ja laadukkaan päivittäisvalmennusympäristön luominen on ollut esimerkiksi LP Kangasalan päävalmentaja Arttu Keräsen ja Varalasta joukkueen fysiikkavalmentajana toimivan Tatu Peltosen mielestä oleellisin menestystekijä yhteistyössä: ”Pelaaja pääsee ympäristöön, jossa yksilölliset tarpeet otetaan harjoittelussa huomioon kokonaisvaltaisesti ja kehitystä tapahtuu tutkitusti.”
Asiantuntijatoiminnasta asiantuntijavalmennukseen
Varalan Valmennuskeskuksen ja pesäpalloseura Manse PP:n yhteistyön juuret ulottuvat syvälle. Manse PP:n ja Varalan kohdalla voidaan puhua Varalassa valmennuksen kehittäjänä toimivan Juha ”Upi” Antikaisen mukaan mieluummin symbioosista kuin yhteistyöstä ja asiantuntijavalmennuksesta kuin asiantuntijatoiminnasta. ”Asiantuntijavalmentaja kantaa osaltaan vastuun urheilijan kehittymisestä ja sitoutuu toimimaan osana kokonaisvalmennusprosessia. Varalan asiantuntijoiden kohdalla ei voidakaan puhua vierailevista asiantuntijoista vaan valmennustiimiläisistä, jotka täydentävät toisiaan. Päävalmentajan tehtävä onkin olla ennemmin orkesterinjohtajana kuin vastata kaikesta itse”, sanoo Antikainen ja jatkaa: ”Valmennuskeskuksen etuna on se, että yhden katon alta löytyy asiantuntijavalmentajia valmennuksen eri osa-alueille. Yksittäisille pelaajille tämä näkyy valmennuksen laatuna ja yksilöllistämisenä. Urheilijalla tulisi kuitenkin olla sellainen olo, että valmennuksessa on selkeä punainen lanka ja hän ymmärtää mitä tehdään ja miksi. Tämä vaatii valmennustiimiltä paljon yhteistyötä ja yhteistä aikaa sekä laadunvalvontaa.”
Tampereen huippu-urheilukeskuksen monilajisessa joukkuepelien ympäristössä asiantuntija- ja lajivalmentajien osaaminen kertyy valmennustiimin sisäisen yhteistyön ja laadunvalvonnan kautta. Moniammatillinen, tarvelähtöinen ja valmentajavetoinen asiantuntijavalmennus integroituu osaksi valmennustiimejä pelaajan arkivalmennukseen, jossa lopullisena tavoitteena on aina pelaajan ja joukkueen kehittymisen ja menestymisen tukeminen yhteistyössä seurojen ja lajiliittojen kanssa.
Marko Haverinen, testauspäällikkö
Anna Ojala, asiantuntijatoiminnan koordinaattori
Hannele Hiilloskorpi, valmennuskeskuspäällikkö
Lisätietoja
varala.fi
tampereenurheiluakatemia.fi
Juttu on julkaistu suppeampana versiona Valmentaja-lehdessä 5/2020
Tampereen Urheiluakatemian moniammatillisen asiantuntijatyön mahdollistaa Opetus- ja kulttuuriministeriön urheiluakatemioiden erityisavustus, Tampereen kaupungin ja Varalan Urheiluopiston taloudellinen tuki sekä yhteistyölajien ja seurojen panostus.
Asiantuntijat työskentelevät Varalan Valmennuskeskuksessa ja palvelut ovat tarjolla myös urheiluopiston leireillä sekä maksullisena palvelutoimintana.
