Kuka luotsaa senioreita parempaan elämänlaatuun?
Varala kouluttaa senioreita ohjaavia Personal Trainereita Tämän päivän seniorit haluavat kokea, nauttia, matkustaa ja pitää hyvää huolta kunnostaan! Yhdeksän kymmenestä seniorista harrastaa liikuntaa säännöllisesti. Seniorit ovat iso, kasvava ja yhä iäkkäämpi kansanryhmä, joka on omaksunut täysin toisenlaista elämäntyyliä kuin aikaisemmat ikäluokat. Eläkeiän uusi vapaus sekä parempi taloustilanne antavat enemmän tilaa oman hyvinvoinnin panostamiseen. Toisaalta Sote-uudistus muuttaa terveydenhuoltoalaa. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy maakunnille ja kuntien vastuulle jää alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Myös ikääntyneille suunnattujen palveluiden alueellinen varmistuminen herättää huolia ja kysymyksiä. Tarpeet kotihoidon, -hoivan, ohjauksen ja neuvonnan sekä kuntoutuksen osalta lisääntyvät, koska palvelujen painopistettä siirretään koteihin. Senioreiden kanssa työskentelevien ammattilaisien tulee omata yhä laaja-alaisempaan osaamista iäkkäämpien asiakkaiden liikuttamisesta. Varalan Personal Trainer -seniori ja liikunta -koulutus vastaa juuri tähän tarpeeseen. ”Varalan Personal Trainer -seniori ja liikunta -koulutus on kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva koulutustuote, joka valmentaa alan ammattilaisia tarjoamaan monipuolisia liikunta- ja toimintakykyä tukevia palveluja ikääntyville ihmisille”, kertoo Varalan Personal Trainer seniori ja liikunta -koulutuksen vastuuopettaja Julia Hildén. Personal Trainerin tulee tiedostaa, miten keho on muuttunut fysiologisesti. Mikä on sopiva harjoittelu ja ruokavalio ikääntyville ja millä luotsata heidät parempaan elämänlaatuun. Seniori ja liikunta -koulutuksen suorittanut Personal Trainer suunnittelee ikäihmisille räätälöityjä, toimintakykyä säilyttäviä ja edistäviä harjoituskokonaisuuksia. Koulutus keskittyy kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn ylläpitämiseen, jossa pyritään aktivoimaan senioria fyysisen kunnon osalta ja rikastuttamaan hänen sosiaalista elämäänsä. Koulutuksen sisältöä ovat muun muassa fyysisen toimintakyvyn arviointi, testaaminen ja harjoittaminen, ravinto-ohjaus ja mahdollisten sairauksien sekä tuki- ja liikuntaelimistön muutosten huomioiminen. ”Personal Trainerin ydintehtävä on auttaa asiakkaita parantamaan heidän elämänlaatuaan iästä ja kunnosta riippumatta. Pienetkin muutokset asiakkaan liikunta- tai ruokailutavoissa voi auttaa asiakasta voimaan paremmin omassa arjessa, eikä näitä asioita välttämättä itse tule huomanneeksi. Omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneita asiakkaita on erittäin palkitsevaa ohjata”, kertoo Varalan Personal Trainer seniori ja liikunta -koulutuksen suorittanut Hanna Viitanen. Ensimmäiset Varalassa koulutuksen läpikäyneet opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä koulutukseen. Koulutus on lisännyt heidän ymmärrystään senioreiden kanssa toimimisesta ja syventänyt osaamista entisestään. Aikaisemmin Personal Traiderin työtä tehneet ovat saaneet valmiuksia ja rohkeutta, laajentaa asiakaskuntaansa myös senioreihin. Yksilöllisen ohjaamisen lisäksi Varalan Personal Trainer -seniori ja liikunta -koulutuksen suorittanut saa taidon ohjata ikääntyvien ryhmiä. Koulutus on tarkoitettu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen suorittaneille (fysioterapeutti, sairaanhoitaja, lähihoitaja, hieroja, liikuntaneuvoja, liikunnanohjaaja) tai vastaavat tiedot omaaville henkilöille. Koulutuksesta lisääPersonal Trainer -seniori ja liikunta -koulutus Kuvassa Varalassa ElämänIloa -seniorikurssilaisia ohjaamassa ollut Hanna Viitanen
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta tukea harjoittelun seurantaan yleisurheilun rinkilajeissa
Varalan Urheiluopiston valmennuskeskus johtaa ”Rinkilajien kehitysohjelma” -hanketta, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lajiliiton ja lajiyhteisön kanssa osana Suomen Urheiluliiton (SUL) lajiprosesseja. Tavoitteena on edesauttaa yleisurheilun rinkilajien maajoukkueurheilijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien kehittymistä ja menestymistä hankkeen aikana yleisurheilukausilla 2021-2023 rinkilajeihin kohdennetun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kautta huomioiden lajien kehittäminen myös pitkällä aikavälillä. Varalan Urheiluopiston valmennuskeskus ja sen johtama Tampereen Urheiluakatemia ovat käynnistämässä pitkän tähtäimen kehitysohjelmia kärkilajiensa kanssa. Ensimmäisessä aallossa kehitysohjelma käynnistettiin yleisurheilun rinkilajeissa (moukari, kiekko, kuula) keväällä 2021. ”Rinkilajien kehitysohjelma” on samalla Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Varalan valmennuskeskukselle ja Tampereen urheiluakatemialle myöntämä osaamisen kehittämisen erityistehtävä. OKM myöntää osaamisen kehittämisen erityistehtäviä valtakunnallisille valmennuskeskuksille ja urheiluakatemioille, ja niitä toteutetaan Huippu-urheilun instituutti KIHU:n ja Olympiakomitean ohjauksessa. Rinkilajien kehitysohjelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa rinkilajeihin kokonaisvaltainen harjoittelun seurantajärjestelmä ja hyödyntää sitä maajoukkueurheilijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien kehittymisen ja menestymisen tukemisessa osana arkivalmennusta ja moniammatillisen valmennustiimin toimintaa. Samalla rinkilajien kehitysohjelman kautta vahvistetaan ja syvennetään SUL:n ja Varalan valmennuskeskuksen strategista yhteistyötä ja kumppanuutta. Hankkeen kautta rinkilajeihin kohdistunut hyöty pyritään linkittämään ja monistamaan myös laajemmin yleisurheiluun lajiliitto- ja seuratasolle. Laji- ja tarvelähtöisyys lähtökohtana Rinkilajien kehitysohjelma -hanketta toteutetaan osana normaalia SUL:n johtamaa yleisurheilun ja rinkilajien kehitysprosessia, jossa laji- ja tarvelähtöisyys on avainasemassa. Toiminta on suunniteltu yhdessä SUL:n rinkilajien lajivalmentajien ja -vastaavien kanssa siten, että uudet asiat tuodaan tarvelähtöisesti ja oikea-aikaisesti SUL:n kautta rinkilajien urheilijoille ja valmentajille. Maajoukkueurheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien huomiointi ja valmennusosaamisen kehittäminen on ollut toiminnan keskiössä alusta lähtien. Lähtökohtana on ollut, että hankkeen kautta ei tehdä päälle liimattua erillistä toimintaa, joka ei palvele urheilijoita, valmentajia ja lajia vaan pyritään luomaan lajia tukevia pysyviä ratkaisuja, jotka jäävät elämään myös hankkeen päätyttyä. Kokonaisvaltainen harjoittelun seurantajärjestelmä Rinkilajien kehitysohjelman tavoitteena on ollut rakentaa rinkilajien vaatimusmäärittelyyn perustuva tarvelähtöinen ja kokonaisvaltainen urheilijan seurantajärjestelmä osana Olympiakomitean johtamaa huippu-urheilun datastrategiatyötä. Seurantajärjestelmäksi valikoitui Champions Corner -sovellus (CCorner), jota on kehitetty yhteistyössä Champions Cornerin sekä SUL:n rinkilajien lajivalmentajien ja -vastaavien kanssa. Champions Corneriin on rakennettu kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuen validi ja luotettava harjoittelun seurannan kokonaisuus (kuva 1), joka käsittää sähköiseen harjoituspäiväkirjaan integroidut harjoittelun, kehittymisen sekä kuormituksen (kuva 2), palautumisen ja terveyden seurantaosiot. Terveysseurannan kokonaisuutta on rakennettu yhteistyössä Tampereen Urheilulääkäriaseman ja SUL:n kanssa. Moniammatillinen asiantuntijatiimi lajivalmennuksen tukena Rinkilajien kehitysohjelman tarkoituksena on auttaa henkilökohtaista valmentajaa valmennuksen ohjelmoinnissa ja seurannassa osana arkivalmennusta ja tukea valmentajajohtoisen, moniammatillisen ja osallistuvan asiantuntijatiimin työtä hyödyntämällä Champions Corner -sovelluksen kautta kerääntyvää tietoa. Keskiössä onkin Champions Cornerin ohjaava vaikutus harjoittelun ohjelmointiin sekä kuormittavan ja palauttavan/huoltavan harjoittelun rytmittämiseen. Champions Corner -sovelluksen kautta kerääntyvä tieto on heti urheilijan, valmentajan ja valmennustiimin käytettävissä osana arkivalmennuksen päätöksentekoprosessia, jolloin kaikki valmennustiimin jäsenet ovat reaaliaikaisesti tietoisia urheilijan yksilöllisestä tilanteesta. Luotua moniammatillisen asiantuntijatiimin toimintamallia (kuva 3) voidaan hyödyntää valtakunnallisesti myös muissa yleisurheilulajeissa ja yleisurheilun lajiryhmissä tarpeen mukaan. KUVA 3. Moniammatillisen asiantuntijatoiminnan malli yleisurheilun rinkilajeissa. ”Terveyden edistämisen näkökulmasta rinkilajeissa oleellista on ollut arkivalmennukseen ja maajoukkuetoimintaan integroitu osallistuva asiantuntijatoiminta sekä harjoittelusta syntyvän tiedon hyödyntäminen osana sitä. Osallistuvan urheilufysioterapian tavoitteena on ollut vammojen ennaltaehkäisy, harjoitettavuuden parantaminen ja suorituskyvyn kehittäminen lajivalmennuksen tukena”, kuvaa rinkilajeissa tehtävää terveyttä edistävää asiantuntijatoimintaa Varalan urheilufysioterapeutti Jani Ikonen. Käytännön ratkaisuja arkivalmennuksen olosuhteiden kehittämiseksi Konkreettisina toimenpiteinä Rinkilajien kehitysohjelman kautta on pyritty edesauttamaan rinkilajien valmennuskeskuksen arkivalmennusympäristön (Tampereen Messu- ja Urheilukeskus TESC eli Pirkkahalli) kehittämistä. Avainasemassa on ollut Tampereen kaupunki, joka on mahdollistanut olosuhteiden kehittämisen yhteistyössä SUL:n, Tampereen Pyrinnön ja Varalan kanssa. Suorituskyvyn kehittämisen osa-alueeseen liittyen Pirkkahallin nostopaikka ja heittohäkki on varusteltu viivekamerajärjestelmällä välittömän tekniikkapalautteen saamiseksi voima- ja heittoharjoitusten yhteydessä. Lisäksi Pirkkahalliin on remontoitu vastaanottohuone arkivalmennuksen ja maajoukkueleirien yhteydessä tapahtuvaan urheilulääkärin, urheilufysioterapeutin, urheilupsykologin ja ravitsemusterapeutin vastaanottotoimintaa varten. Toinen konkreettinen toimenpide terveyden edistämisen osa-alueeseen tulee olemaan Training Room -toimintaympäristön rakentaminen Pirkkahalliin mahdollistaen vammojen ehkäisyyn ja kuntoutukseen soveltuvan olosuhteen kehittymisen yleisurheilijoita varten. Tutkimustoimintaa käytännön valmennuksen taustalla Rinkilajien kehitysohjelman tavoitteena on määritellä harjoittelun kansainvälinen vaatimustaso perustuen olemassa olevaan tutkimus- ja valmennustietoon sekä kotimaisille ja ulkomaisille huippuheittäjille, valmentajille ja tutkijoille lähetettävään kyselyyn. Datastrategiatyön kautta kotimaisilta rinkilajien maajoukkueurheilijoilta kerättävää harjoittelun seurantatietoa tullaan vertaamaan tuohon kansainväliseen vaatimustasoon osana urheilijoiden valmennusprosessia ja lajin kehitystyötä. Samalla selvitetään laji- ja fysiikkaharjoittelun sisältöjen yhteyksiä suorituskyvyn kehittymiseen. Terveyden edistämisen suhteen käynnissä on kaksi opinnäytetyötä (Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut) liittyen rinkilajien tyyppivammojen systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, maajoukkueheittäjien vammahistoriaan sekä syntyvien terveysongelmien ja harjoituskuormituksen välisten yhteyksien selvittämiseen. Tampere rinkilajien valmennus- ja kehityskeskuksena Esimerkiksi naisten moukarinheiton Suomen ennätystä vuorotahtiin parantaneet Krista Tervo ja Silja Kosonen sekä miesten moukarinheiton kärki (Henri Liipola, Tuomas Seppänen, Aaron Kangas, Aleksi Jaakkola) ovat hyödyntäneet Tampereen toimintaympäristöä valmentautumisessaan. Kun arkivalmennuksen lisäksi rinkilajien maajoukkuetason, 2-asteen ja yläkoulutason leiritys sekä asiantuntijatoiminta tapahtuu Varalan kautta, on Tampereelle saatu rakennettua keskitetty rinkilajien urheilijapolku sekä valmennus- ja kehityskeskus SUL:n Tampereen valmennuskeskuksen valmennuspäällikkö Tommi Evilän, moukarin lajivalmentaja Kalle Lehmusvuoren, kiekon lajivastaava Anssi Mäkisen ja kuulan lajivastaava Mika Lönnbladin johdolla. ”Asiantuntijatoiminnassa on keskitytty psyykkisen ja fyysisen valmennuksen, fysioterapian sekä harjoittelun seurannan kautta löytämään tekijöitä, jotka osaltaan mahdollistavat heittäjien nousemisen kansainväliselle huipulle ja menestymisen siellä”, kertoo Lehmusvuori. Kuvassa moukarinheittäjät Krista Tervo (kuva: Getty Images) ja Aaron Kangas (kuva: All Over Press). Yksi vuosien varrella kilpailutulostaan kohti kansainvälistä tasoa nostanut moukarinheittäjä on Aaron Kangas. Lehmusvuori avaa kehittymisen taustoja: ”Monipuolinen liikunnallinen tausta, harjoittelun huolellinen suunnittelu, toteutus ja seuranta, suorituskyvyn ylläpitäminen ja seuranta läpi harjoituskauden, säännöllinen lihashuolto, terveyden seuranta ja loukkaantumisriskien minimointi sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen ovat varmasti olleet niitä tekijöitä, mitkä ovat vaikuttaneet Aaronin aikaisempaan tuloskehitykseen.” Rinkilajien kehitysohjelman lopullisena tavoitteena onkin juuri urheilijan ja valmentajan kehittyminen ja menestyminen. Tähän tähdätään Tampereen huippu-urheilukeskuksessa valmentajajohtoisen, moniammatillisen ja tarvelähtöisen asiantuntijatoiminnan sekä taustalla tehtävän rinkilajien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla kohti yleisurheilukausia 2021-2023 ja niiden yli. Marko Haverinen, testauspäällikkö ja Rinkilajien kehitysohjelman koordinaattori Varalan urheiluopiston valmennuskeskus ja Tampereen Urheiluakatemia Juttu on ilmestynyt aikaisemmin Suomen Urheiluliiton valmennusjulkaisu Huippu-Urheilu-Uutisissa (HUU nro 2 kesäkuu/2022) sekä Suomen Valmentajien julkaisemassa Valmentaja-lehdessä (nro 4 lokakuu/2022).
Urbaani keidas luonnon helmassa
Tampere on kasvava keskus, jonka strategiaan kuuluu keskusta-alueen täydennysrakentaminen ja vetovoimaisten kaupunginosien kehittäminen. Strategia mahdollistaa monien luontokohteiden säilymisen aivan keskustan tuntumassa. Olemme Varalassa erittäin onnellisia juuri siitä mahdollisuudesta, että voimme toimia näin lähellä kasvavaa ja aktiivista keskustaa, mutta silti nauttia rauhallisesta Pyhäjärven maisemasta korkean Pyynikin moreeniharjun rinteiltä. Luonnon läheisyys on vuosikymmenien ajan mahdollistanut meille koulutuksen ja vapaa-ajan toimien monipuolisen järjestämisen järvellä ja metsässä, olipa kyse sitten vaikka elämysliikunnan opinnoista, sporttileiristä tai yrityksen tyky-päivästä. Pyrimme kaikessa toiminnassamme huomioimaa ilmastoystävällisyyden, ja niin teemme myös aktiviteettiemme osalta. Luonto- ja elämystiimimme loihtii enenevissä määrin luontoon soveltuvia konsepteja ja palveluita. Haluaisitpa sitten ryhmäsi kanssa kokeilla metsäjoogaa, melontaa suurkanooteilla tai kulttuurikävelyä Pispalaan. Luonto-aktiviteetteja löytyy valikoimistamme runsaasti. Toteutamme luontoliikunta-aktiviteetteja myös Mustavuoressa. Mustavuoren alue haastaa uudenlaisiin kokemuksiin ja elämyksiin. Kannustamme ihmisiä luonnossa liikkumiseen ja järjestämmekin esimerkiksi melonnanohjaaja- ja alppihiihdon opettaja -kursseja sekä melonta- ja lumikenkäretkiä. Yhteistyökumppaneiden avulla luontoon pääsee tutustumaan myös luontopakopelien ja elämyskellunnan merkeissä. Luonnonkaunis piha-alueemme on mahdollistanut myös suositun ja ekologisen Flowpark seikkailupuiston toiminnan. En keksi helpompaa tapaa houkutella nuorisoa halailemaan puita, kuin kiipeilypuiston avulla. Vaalimme luonnossa liikkumisen perinteitä myös tarjoamalla kokemuksia nuotion äärelle, pilkkien ja erätaitokisailujen kautta. Materiaalien uusiokäytössä olemme saaneet lampun syttymään monessa eri yhteydessä. Näistä mainittakoon yllättävän työlään Pölkkytreenin synty. Pölkkytreenin voit kuvitella kahvakuulatunniksi, mutta välineenä toimi pölkky, johon on porattu reikä köysikahvalle. Paikkana toimii luonnollisesti metsä, järvenranta tai muu aisteja hellivä ympäristö. Yksinkertaisen idean teki työlääksi lopulta pölkkyjen sahaaminen ja reiän poraaminen säikeiseen pölkkyyn. Onneksi aherrus palkittiin ja saimme Pölkkytreenistä mainion lisän luonnossa tehtäviin ulkoaktiviteetteihimme. Suunnittelemme myös ”ulkoluentosalia” tonttimme rauhalliseen osaan, järven rannalle. Pian voi varata hieman erilaisen kokouksen keskelle metsää, mikä toisikaan luonnon lähemmäksi meitä kokouspäivän yhteydessä. Luonnon ja maisemien arvo on meille korvaamaton. Tulemme huolehtimaan niistä niin aktiviteettien osalta, kuin koko talon toimintojen kautta. Pidetään yhdessä huolta ympäristöstämme, sillä emme halua isossa kuvassa luopua siitä, mitä eräs kansainvälinen vieraammekin totesi: ”Teillähän voi toteuttaa samat seikkailut kuin lapissa, paitsi ehkä poroajelun”. Kirjoittaja Henri KautialaLiikuntakoordinaattoriVaralan Urheiluopisto
Enemmän kasvista kiitos – Varalassa voit jatkossa valita ilmastoystävällisen lounasvaihtoehdon
Pienillä, jokapäiväisillä valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, millaisen maailman olemme jättämässä tuleville sukupolville. Varalan arvojen mukaisesti teemme yhdessä rohkeasti valintoja paremman tulevaisuuden eteen. Kehitämme myös Varalan ravintolatoimintaa osana kestävän kehityksen työtämme. Ruuan tuottamisella ja syömisellä on merkittävä rooli ilmastoon ja sitä kautta maapallon tulevaisuuteen. Nykytiedon valossa ihmisten tuottamilla hiilidioksidipäästöillä on keskeinen vaikutus ilmastonmuutokseen ja maapallon lämpenemiseen. Ilmastoon vaikuttavien kasvihuonekaasujen määrää ilmaistaan hiilijalanjälkenä: kuinka paljon jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun koko elinkaaren aikana syntyy kasvihuonekaasuja ja hiilidioksidia suhteessa massaan. Suomalaisten hiilijalanjäljestä merkittävä osa, n. 20% muodostuu ruuankulutuksesta. Suurin osa ruuankulutuksen hiilijalanjäljestä muodostuu eläinperäisten tuotteiden kulutuksesta: naudanlihasta (45 %) sekä maitotuotteista (20%). Eläinperäisten raaka-aineiden tuottaminen kuluttaa runsaasti mm. vettä, rehua, lannoitteita, sekä vaatii runsaasti maapinta-alaa. Lisäksi märehtijöiden ruuansulatuksessa syntyvä metaani lämmittää ilmastoa huomattavasti enemmän kuin hiilidioksidi. Suomalaisten keskimääräistä lihankulutusta tulisi vähentää merkittävästi, jotta suomalainen ruokavalio olisi ilmaston kannalta kestävä. Punaisen lihan ja lihajalosteiden käytön vähentäminen on suositeltavaa myös terveyssyistä. Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita, kuten juureksia, vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, viljatuotteita ja marjoja. Syömämme ruuan hiilijalanjälkeen pystymme myös vaikuttamaan syömällä kotimaisia kasviksia sekä sesongin mukaisia ulkolaisia kasviksia. Tällöin ruuan kuljetuksen hiilidioksidipäästöt pysyvät maltillisina. Meidän jokaisen tärkeimpiä ilmastotekoja olisikin siirtyminen kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Ravintolatoiminnan hiilijalanjälki muodostuu pääasiassa valittujen raaka-aineiden tuottamisesta, sekä niiden kuljetuksesta ja käsittelystä. Lisäksi raaka-aineiden säilytys ja annosten valmistus kuluttavat energiaa, jonka tuottaminen aiheuttaa päästöjä. Myös pakkausmateriaalit sekä jätteiden kuljetus ja käsittely tuovat osansa hiilijalanjälkeen. Kuvassa on listattu keinoja millä ravintola (ja miksei kuluttajakin) voi lisätä ruokailun ilmastoystävällisyyttä. Reilu kolme vuotta sitten Varalassa otettiin käyttöön kasvisruokapäivä eli Meatless Monday -teemapäivä. Meatless Monday on kansainvälinen kampanja, joka kannustaa ihmisiä syömään vain kasvisruokaa maanantaisin oman terveytensä ja koko maapallon terveyden parantamiseksi. Varala haluaa olla mukana tukemassa kasvissyönnin lisäämistä sekä sitä kautta tehdä osansa hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kasvisruokapäivä on haastanut meitä keittiöllä kehittämään maukkaita ja ravitsevia kasvisruokia, ja on myös tutustuttanut meidät varalalaiset uusiin makuihin sekä mm. erilaisiin kasviproteiineihin. Nyt on tullut aika käsitellä ruokailutottumuksia laajemmin. Varalan kestävän kehityksen -työryhmä on keskustellut aiheesta laajasti ja tullut siihen tulokseen, että kasvisten käyttöä lisätään päivittäisiin ruokailuihin, sen sijaan että sitä korostettaisiin vain yhtenä päivänä viikossa. Jatkossa pyrimme vähentämään lihan, varsinkin punaisen lihan, määrää ruuissamme ja lisäämään reilusti kasviksia tuomaan sekä makua että parempaa ravintosisältöä. Samoin joka päivä lounaalla on tarjolla maukas ja ravitseva kasvisruoka, monesti ilmastoystävällisenä vegaanisena versiona. Lisäksi tarkoituksena on tuoda ruokalistaan esille ilmastoystävällisiä ruokalajeja, jolloin jokainen ruokailija voi omalta osaltaan olla tukemassa ilmaston hyvinvointia valitsemalla pienimmän hiilikuorman omaavan annoksen. Kirjoittaja:Anni Vesamäkiravintolapäällikkö Varalan Urheiluopisto
Meillä majoitut mukavasti myös erilaisien Tampereella järjestettävien tapahtumien yhteydessä
Etsitkö sopivaa majoitusta Tampereelta. Tai oletko tulossa messuille, konferenssiin, konserttiin tai teatteriin. Kaipaatko majoitusta rauhallisesta luonnonkauniista paikasta, kuitenkin aivan Tampereen ydinkeskustan tuntumasta. Tulit sitten yksin, kaverin tai vaikka isomman ryhmänkin kanssa, meiltä löytyy huoneita erilaisiin tarpeisiin ja aamupala sisältyy tietenkin majoituksen hintaan. Huoneet ovat pääsääntöisesti kahden hengen huoneita. Myös muutamia yhden ja kolmen hengen huoneita löytyy sekä muutama perhehuone väliovella. Huoneissa on wc, suihku, TV, pyyhkeet ja lakanat. Paikan päällä on ilmainen pysäköintimahdollisuus. Varalaan pääsee kaupunkiliikenteen linja-autolla nro 10. Tampereen rautatieasemalle on vain n. 3,5 km matka ja Tampere-Pirkkalan lentokenttä on 15 km:n päässä. Täältä löydät lisätietoa saapumisesta Varalaan Huoneet saa käyttöönsä vastaanotosta tulopäivänä:ma-to klo 14.00 ja pe-su klo 15.00.Huoneet luovutetaan lähtöpäivänä klo 12 mennessä. Huoneiden hinnat voivat vaihdella ajankohdasta ja huonekapasiteetista riippuen. Majoitushuoneiden hinnat alkaen 2 hh 180 € 3 hh 270€ Tiedustele vapaata majoitustilaa puh. 03 2631 111, info@varala.fi. Vastaanotto avoinna ma-pe klo 8.00 – 19.00la klo 8.00 – 18.00su klo 8.30 – 16.30 Muutokset mahdollisia. Koe ainutlaatuinen huippuluokan yö Tampereella kauniin Pyhäjärven rannassa. Lasi-iglu on ekologinen, turvallinen ja moderni viiden tähden lasi-iglu, jossa pääset viettämään upean vuorokauden kauniissa miljöössä. Lasi-iglu on Varalan rannalla, josta aukeaa kauniit Pyhäjärvi näkymät. Tutustu lisää Lasi-iglu majoitukseen Tutustu myös Varalan muihin palveluihin Kokoukset ja seminaarit Rantasaunatilat
Tampereella Suomen vaikuttavinta koulutusta
Varalan Urheiluopisto ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK sijoittuivat kärkisijoille ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta tutkineessa selvityksessä. Selvitys perustuu ammatillisesta koulutuksesta koottavaan tilastotietoon. Siinä on huomioitu mm. oppilaitosten saama rahoitus, opiskelijapalautteet ja toteutuneet opiskelijavuodet. Selvityksen on tilannut Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry. Vaikuttavuuden mittarina selvityksessä on saadun rahoituksen suhde opiskelijavuosiin sekä opiskelija- ja työelämäpalautteisiin. Vaikuttavimmat oppilaitokset toteuttavat koulutusta taloudellisesti tehokkaimmin ja saavat hyvät palautteet opiskelijoilta ja työelämältä. Varalan Urheiluopisto on suurien ja keskisuurien oppilaitoksien listalla kuudentena. Toinen tamperelainen, Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK on samalla listalla yhden askeleen edellä viidentenä. (Selvityksen taulukko 7) Selvityksen mukaan yksityiset koulutuksen järjestäjät saavuttavat keskimäärin paremmat tulokset pienemmillä annetuilla taloudellisilla panostuksilla. Mistä menestys johtuu? Ammatillisen koulutuksen rahoitusta leikattiin vuonna 2015. Ensin se kohdistui työvoimakoulutukseen, ja myöhemmin ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön myötä rahoitus keveni edelleen. – Meillä on haettu aktiivisesti ja ennakoiden päivitystä, tehty mm. muutoksia koulutustarjontaan työelämän tarpeiden perusteella, TAKKin rehtori Teppo Tapani toteaa. – Toimintaa ja arjen tehokuutta on kehitetty rahoituksen muutoksia ennakoiden. Toisaalta linjaksi on valittu, että emme jarruttele vaan päinvastoin olemme halunneet aktiivisesti tarjota koulutusta yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin, arvelee Tapani hyvän sijoituksen taustoista. – Tilanne on huomioitu ministeriötasolla, ja olemme saaneet täydennyspaikkahauissa kasvatettua opiskelijavuosien määrää. Se on tärkeää alueen yritysten ja koko Pirkanmaan kannalta, kun pystytään kouluttamaan enemmän osaajia mm. työvoimapula-aloille. Jarruttelulinja ei ole ollut myöskään Varalan valinta. – Varalan strategiassa koulutus on toiminnan kasvava ydin. Tärkeää on toki ollut, että rahoitus on seurannut kasvua. Liikunta-alan koulutus on vetovoimaista ja osaajien tarve liikunnan ja valmennuksen parissa suuri, muistuttaa rehtori Marjaana Eskelinen. Pula työntekijöistä näkyy myös liikunta-alan työpaikoilla. Varalan ammatillinen koulutus on kasvanut 38 % vuodesta 2018 vuoteen 2022. Uusia ryhmiä on käynnistetty Satakunnassa, Raumalla ja Porissa, ja palveltu vahvasti edelleen myös paikallista työelämän tarvetta. – Myös Varalassa koulutuksen jatkuva kehittäminen opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella on keskiössä. Viimeiset vuodet työtä on tehty etenkin työelämäyhteistyön kehittämisessä. Vuoden 2015 rahoitusleikkaukset vaativat pohtimaan molemmissa oppilaitoksissa koulutuksen toteutusta entistä perusteellisemmin. Koulutuksen laadun ja opiskelijakokemuksen kustannuksella tätä ei kuitenkaan tehty, vaan on etsitty aidosti uudenlaisia tapoja toteuttaa koulutusta tehokkaasti ja vaikuttavasti. – Meillä tiimioppiminen pedagogisena valintana on osoittautunut erinomaiseksi. Pystymme vastaamaan ketterämmin sekä paikallisen työelämän tarpeisiin että tulevaisuuden työelämätaitojen kehittämiseen, Eskelinen toteaa. Oppisopimuskoulutus on nousukiidossa Erityisen paljon kysyntää on viime vuosina ollut oppisopimuskoulutuksille. Ne ovat vahvassa nosteessa sekä Varalassa että TAKKissa. Oppisopimus on joustava tapa hankkia osaamista. Sitä hyödynnetään yrityksissä työntekijöiden jatko- ja lisäkouluttamiseen, mutta koko ajan enemmän myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Varala ja TAKK tekevät tiivistä yhteistyötä oppisopimusten osalta. Yhteistyössä tamperelaista koulutusosaamista viedään myös ulkomaille. TAKKissa on työperäisen maahanmuuton avauksia menossa Keniaan ja Filippiineille. Ensimmäiset kenialaiset lähihoitajaopiskelijat ovat osin jo oikeissa töissä, ja kesällä aloitti kenialaisten hitsaajaopiskelijoiden ryhmä. Uusia avauksia on tulossa puhtauspalvelualalle, matkailu- ja ravitsemisalalle sekä valimoalalle ja betonielementtiasennukseen. – Perustan laajentaminen uusille alueille ja monipuolinen tarjonta auttavat meitä reagoimaan muutoksiin nopeasti ja varmistavat, että toiminta jatkuu silloinkin, kun yksi jalka tutisee, Teppo Tapani summaa. – Keskeistä on henkilöstön halu oppia uutta ja katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Uskallus uudistua ja uudistaa on elinehto. Tavoitetila Varalassa on rakentaa oppiva organisaatio, jolla on kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia yhdessä. Uskomme vahvasti, että siitä syntyy vaikuttavuutta myös jatkossa, vahvistaa Marjaana Eskelinen. Kuvat Kansikuva Varalan Urheiluopiston rehtori Marjaana Eskelinen. Kuva: Liikuntamedia, Helena Collin. Artikkelin kuva TAKKin rehtori Teppo Tapani. Kuva: Pasi Tiitola. Yhteyshenkilöt Rehtori Marjaana Eskelinen, Varalan Urheiluopisto, puh. 050 5663 313, marjaana.eskelinen@varala.fi Rehtori Teppo Tapani, TAKK, puh. 044 7906 520, teppo.tapani@takk.fi Linkit Ammatillinen koulutus 2022 – Tilastollinen selvitys ammatillisen koulutuksen järjestämisestä
Tampere on perinteikäs liikunta- ja urheilukaupunki, mutta se voisi olla vielä jotain paljon enemmänkin
Kirjoittanut Varalan Urheiluopiston toimitusjohtaja Riku Granat. Kirjoituksessa on nostettu esiin Varalan Urheiluopiston ajatuksia Hakametsä Sport Campus -hankkeeseen ja sen asemakaavaan liittyen. Osa kaupungeista Suomessa ja maailmalla profiloituvat vahvasti urheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin keinoin, ja hyötyvät siitä taloudellisestikin. Liikkuminen on yksi Helsingin kaupunkistrategian kärkihankkeista. Tampere on perinteikäs liikunta- ja urheilukaupunki, mutta se voisi olla vielä jotain paljon enemmänkin. Hakametsän Sport Campus (myöhemmin HSC) tarjoaa tähän meille huikean mahdollisuuden. HSC on yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin edistämisen hankkeista Tampereella. Onnistuessaan se luo kansainvälisenkin vertailun kestävät puitteet edellä mainittujen asioiden edistämiselle. Liikkumattomuuden ongelma UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus lisää useiden kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, riskiä ja kasvattaa yhteiskunnalle muodostuvia terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi suosituksia vähäisempi liikkuminen heikentää työn tuottavuutta ja kasvattaa ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksia. Kaikki tämä maksaa Suomelle 3200-7500 M€, josta osa luonnollisesti suunnilleen asukasluvun mukaisessa suhteessa lankeaa meille tamperelaisillekin maksettavaksi. Tarkkaa summa on vaikea sanoa, mutta joka tapauksessa se on valtava. Toisaalta myös lapsuuden ja nuoruuden liikunta-aktiivisuudella on todettu olevan myönteinen yhteys oppimiseen, koulutuspolun pituuteen ja työurien kehitykseen aikuisuudessa. Eli liikunta vaikuttaa siis sekä kansanterveyteen että kansantalouteen. Väestön ikääntyminen ja seniorikansalaisten liikkumattomuus tekevät tästä kysymyksestä vielä suuremman joka päivä. Liikunnalla on tutkimuksissa todettu myös positiivinen vaikutus Suomessakin jyrkästi kasvussa olevien mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Huippu-urheilu Suomen Olympiakomitean, Paralympiakomitean, Huippu-urheilun instituutti KIHUn ja Valtion Liikuntaneuvoston työryhmän mukaan huippu-urheilu on tärkeää, koska se mm. rakentaa yhteisöllisyyttä ja vahvistaa kansallista identiteettiä. Huippu-urheilutapahtumat myös antavat yhteiskunnalle enemmän kuin ottavat. Kaikki tärkeitä asioita tämän päivän haastavassa maailman tilanteessa. 74% suomalaisista on kiinnostunut siitä, että suomalaiset urheilijat menestyvät kansainvälisesti; 72% kokee, että huippu-urheilijat tarjoavat myönteisiä esimerkkejä, joita muut voivat seurata; 70% kokee saavansa hyvää mieltä huippu-urheilun seuraamisesta. Tähdet innostava lapsia ja nuoria liikkumaan. On siis tärkeää meille kaikille, että varmistamme tamperelaisten tulevaisuuden tähtien syntymisen. Tampereen urheiluakatemian, paikallisten seurojen ja lajien toiminta mahdollistavat kaiken tämän. Koulutus Osaaminen on pitkään ollut yksi Suomen keskeisistä kilpailutekijöistä kansanvälisesti. Suomalainen koulutusjärjestelmä ja suomalaisten kouluttautuneisuus on pitkään tunnettu myös maailmalla ja on meille todellinen ylpeyden aihe. Useana vuonna Suomen koulutusjärjestelmä on valittu jopa maailman parhaaksi. Tampere näyttelee jo nyt keskeistä roolia suomalaisessa koulutuskentässä. Tämän lisäksi Tampereella käydään parhaillaan aktiivista keskustelua liikunta-alan koulutusasterajat ylittävästä ainutlaatuisesta yhteistyöstä ja siihen liittyvästä ekosysteemistä, jonka tavoitteena on edistää tamperelaisten hyvinvointia sekä kehittää laadukkaita hyvinvointipalveluita yhdenvertaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Tämä on varmasti jotain ainutlaatuista kansallisesti ja potentiaalisesti kansainvälisestikin erittäin kiinnostavaa. Tutkimus ja tuotekehitys Tampere on yksi johtavista yliopistotason tutkimuskaupungeista Suomessa. Monialaisena yliopistona Tampereen yliopisto tarjoaa erinomaisen osaamispohjan myös kansainvälisen tason tutkimukselle. Tampere on myös tunnettu laaja-alaisesta ICT-kentästä: Tampereelta löytyy useita erikokoisia liikunta- ja hyvinvointiteknologiaa kehittäviä yrityksiä tai niiden yksiköitä startupeista suuriin kansainvälisiin toimijoihin. Tutkimuksen ja tuotekehityksen vielä laaja-alaisempi yhdistäminen tarkoittaisi vielä parempaa toimintaympäristöä sekä tutkijoille että yrityksille. HSC, jossa kohtaavat tavalliset kansalaiset vauvasta vaariin ja mummosta huippu-urheilijaan, tarjoaa erinomaisen ”Living lab”-ympäristön tähän tarkoitukseen. Kaupallinen ja julkinen toiminta Lienee selvää, että suuri osa Hakametsän liikuntapaikoista jää tavalla tai toisella kaupungin rahoitettavaksi osana kaupungin liikuntapaikkaverkostoa. Toisaalta kaupunki ei pysty eikä sen tarvitsekaan pystyä tarjoamaan kaikkia liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Myöskään kaikki kaupunkilaiset eivät välttämättä löydä omaa liikunnallista harrastustaan julkisten palveluiden tai urheiluseurojen kautta. On siis tärkeää, että myös yksityiset palveluntarjoavat saavat mahdollisuuden tarjota palveluitaan HSC:n alueen laajemman kohderyhmän saavuttamiseksi samalla uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoden. Mahdollisuus nimeltä Hakametsän Sports Campus Parhaimmillaan HSC tarjoaa erinomaiset puitteet kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin. Hyvin toteutettuna se luo erinomaiset puitteet sekä tavoitteelliselle huippu-urheilulle ja tavoitteelliselle kuntoilulle että kansaterveyttä edistävälle matalan kynnyksen toiminnalle. Tällä on varmasti positiivinen vaikutus sekä Tampereen liikkumattomuuden ongelmaan ennaltaehkäisevästi sekä tamperelaisen huippu-urheilun menestykseen myöhemmin valittaville lajeille (kaikki eivät kampukselle mahdu). HSC tarjoaa mahdollisen kohtaamispaikan liikunta-alan koulutuksen toimijoille ja tutkijoille sekä yrityksille. Näiden yhdistelmä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden rakentaa kansainvälisenkin vertailun kestävän Living labin, jossa kaikki edellä mainitut toimijat kohtaavat ja tuottavat uudenlaista arvoa yhdessä, toisilleen ja kolmansille osapuolille. Tämä olisi jotain ainutlaatuista Suomessa ja jotain, jota varmasti tultaisiin myös maailmalta katsomaan. Summa summarum: HSC on huikea mahdollisuus tamperelaiselle liikunnalle, urheilulle, koulutukselle, tutkimukselle ja liiketoiminnalle ja näiden kautta koko alueen hyvinvoinnille ja taloudelle. Uskomme vahvasti, että HSC omalta osaltaan tukee myös koko Tampereen kaupungin tavoitetta tarjota ”Laadukkaat hyvinvointipalvelut yhdenvertaisesti ja ennaltaehkäisevästi”. Tehkäämme siis yhdessä Tampereesta hyvinvoiva Suomen liikunnan ja urheilun sekä liikunta-alan koulutuksen pääkaupunki! HSC on merkittävä työkalu tähän tarkoitukseen. Asemakaavasta Näkemyksemme ja ymmärtämyksemme mukaan asemakaava 8792 mahdollistaa ylläkuvattuun mahdollisuuteen tarttumisen. Toki mahdollisuuden toteutuminen edellyttää paljon yhteisen tahtotilan rakentamista ja hyviä linjakkaita päätöksiä sekä kaavoitusprosessin että sen jälkeenkin. Näiden mahdollisuuksien lisäksi pidämme tärkeinä jatkosuunnittelussa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista (YK Agenda 2030 tavoitteiden mukaisesti).
Coronaria Uniklinikka yhteistyöhön Varalan Urheiluopiston kanssa
Varalan Urheiluopiston ja Coronaria Uniklinikan välille solmittu yhteistyö tuo Varalan työhyvinvointiohjelmiin, TYHY- ja virkistyspäiviin uusia unen, jaksamisen ja palautumisen asiantuntijapalveluita. Allekirjoitetun sopimuksen puitteissa Varalan asiakkaille tarjotaan jatkossa Uniklinikan asiantuntijaluentoja ja -konsultaatiota, unen riskikartoituksia sekä lisäpalveluna uneen perehtyneen erikoislääkärin vastaanottoja sekä univalmennuksia ja unitutkimuspalveluita. ”On hienoa päästä tekemään yhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Riittävä uni ja palautuminen ovat työssäjaksamisen ja hyvän vireystilan edellytys. Tuomalla Coronaria Uniklinikan palveluita osaksi Varalan Urheiluopiston palvelukokonaisuutta voimme jakaa tietoa unesta ja unen merkityksestä jaksamiseen ja palautumiseen sekä miten jokainen voi itse vaikuttaa omaan vireystilaan”, kertoo Coronaria Uniklinikan toimitusjohtaja Susanna Männikkö. ”Olemme iloisia, että pääsemme aloittamaan yhteistyön Coronaria Uniklinikan ammattilaisten kanssa ja näin voimme yhdessä tarjota asiakkaillemme uusia, tärkeään hyvinvoinnin osa-alueeseen liittyviä palveluita. Yhteistyö Coronaria Uniklinikan kanssa laajentaa hyvinvointipalveluidemme tarjontaa”, toteaa Varalan toimitusjohtaja Riku Granat. Riittävä ja palauttava uni edistää työtehoa ja parantaa työssä jaksamista. Nuku hyvin -riskikartoituksen avulla selviävät unen ja palautumisen taso, mahdollinen hoidon tarve, riskiryhmät ja unihäiriöepäilyt. Asiantuntijaluennoilla syvennytään riskikartoituksen tuloksiin ja pohditaan, kuinka jokainen voi parantaa omaa untaan. ”On hienoa, että pääsemme tarjoamaan asiakkaillemme keinoja parempaan palautumiseen ja uneen. Toivomme, että asiakkaamme ottavat uudet palvelut vastaan matalalla kynnyksellä ja yhdistävät luentoja ja riskikartoituksia myös liikuntapäivien yhteyteen”, kertoo Varalan Hyvinvointipalvelupäällikkö Minni Suni. Tiedustelut Varalan UrheiluopistoHyvinvointipalvelupäällikköMinni Suni+358 40 740 5325minni.suni@varala.fi Coronaria UniklinikkaToimitusjohtajaSusanna Männikkö+358 400 384 476susanna.mannikko@coronaria.fi Coronaria on 100 % suomalainen terveyspalveluihin erikoistunut yritys. Meille ihmisestä huolehtiminen ja terveyden edistäminen ovat tärkeimmät lähtökohdat terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. Tuotamme monipuolisesti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluita. Toimintamme on ISO 9001 laatusertifikaatin mukaisia. Meitä coronarialaisia on jo 3200 ja liikevaihtomme oli vuonna 2021 noin 308 miljoonaa euroa. Olemme Suomen 4. suurin terveys- ja hyvinvointialan yritys. Coronaria on osa Cor Group -konsernia, johon kuuluvat muun muassa Silmäasema, Kuntokeskus Liikku, TerveMedia, Professio, Mectalent ja Labquality. Varalan Urheiluopisto on Suomen vanhin urheiluopisto, valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus ja valtakunnallinen valmennuskeskus, joka sijaitsee keskellä Tamperetta Pyynikin harjun kupeessa, Pyhäjärven rannassa. Toiminnan pääalueita ovat liikunta-alan koulutus, vapaa-ajan kurssi- ja leiritarjonta, yritysten työhyvinvointipalvelut, kokous- ja liikuntapäivät sekä urheilu- ja valmennustoiminta. Lisätietoja osoitteessa www.varala.fi.
Varala osallistuu energiansäästötalkoisiin
Euroopassa on ajauduttu energiakriisiin. Venäjän tuontienergiasta irtautuminen on johtanut sähkön, lämmön ja polttoaineiden hintojen korotuspaineisiin. On tärkeä varautua sekä energian saatavuuden että hinnan vaihteluihin, sillä loppuvuonna sähkön hinnan odotetaan jopa kolminkertaistuvan. Energiansäästö on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan. Koko Eurooppa, mukaan lukien Suomi ja Varalan Urheiluopisto etsivät nyt tehokkaita ja nopeavaikutteisia keinoja energiansäästöön. Varalan energiansäästötalkoiden tarkoituksena on turhan energiankulutuksen karsiminen ilmastovaikutusten pienentämiseksi ja kestävämmän tulevaisuuden varmistamiseksi. Energiansäästöteoista on hyötyä sinulle itsellesi, Varalalle ja koko yhteiskunnalle. Kannustamme jokaista varalalaista ja Varalassa vierailevaa tekemään nopeavaikutteisia ja konkreettisia energiansäästötoimia. Energiansäästö on pieniä arjen tekoja, aloittaa voi näistä: Suihkussa käyminenSuihkuajan lyhentäminen säästää huomattavasti energiaa. Haasta itsesi: suoriudutko suihkusta kahdessa minuutissa? Valojen käyttöValojen sammuttaminen huoneesta lähdettäessä on hyvä rutiini. Pohdi myös, onko valojen päälle laittaminen aina tarpeellista vai pärjäisitkö luonnonvalolla? Kestävä kulkeminenTurha autoilu on hyvä pitää minimissä. Varalaan pääsee kätevästi julkisilla. Suosi myös hyötyliikuntaa aina kuin mahdollista. Varalaan tuovat ylämäet kasvattavat kuntoa kuin huomaamatta. Sähkölaitteiden sammutusSammuta käyttämättömät sähkölaitteet, kun et käytä niitä. Laturit ja muut johdot kannattaa myös turvallisuuden näkökulmasta irrottaa aina pois seinästä käytön jälkeen. Saunomisajan lyhentäminenSaunan lämmittäminen kuluttaa paljon energiaa. Olemme järkevöittäneet Varalassa saunojen lämmitysaikoja, jotta ne eivät ole lämpimänä tyhjillään. Huonelämpötilan alentaminenAlensimme Varalan huonelämpötiloja ja tarkkailemme niitä jatkuvasti. Myös kotona kannattaa tarkkailla ja kokeilla, voisiko huonelämpötila olla astetta alhaisempi. Kampanjan tavoitteena on saada kaikki varalalaiset säästämään energiaa ja saavuttaa pitkällä aikavälillä pysyvästi alhaisempi energiankulutus.
Yli 500 iloista liikkujaa vietti kesää Varalassa – palaute pääosin positiivista mutta muutama kehityskohtakin löytyi
20 erilaista leiriä ja kurssia. Yli 500 iloista liikkujaa. Pyhäjärven maisemissa riitti viskettä kesäkuusta elokuulle asti. Ennen kuin todetaan syksy alkaneeksi palataan hetkeksi kesän tunnelmiin. Kesäkuussa lapset ja nuoret aloittivat kesälomansa vauhdikkaasti Varalan leirikesän aloittivat sporttileiriläiset, kun lapset pääsivät yhdessä purkamaan energiaa kesäloman ensimmäisellä viikolla. Leirin alussa oli ilmassa erityistä jännitystä, sillä osa leiriläisistä vietti ensimmäistä kertaa yötä yksin ilman vanhempia. ”Lapsemme oli ensimmäistä kertaa poissa kotona niin ettei ollut vanhempia tai isovanhempia mukana. Alkuun olikin tarkoitus tulla yöksi kotiin, mutta halusi jäädä kahdeksi yöksi. Leirillä oli kivaa monipuolista tekemistä, kavereita ja kivat ohjaajat.” Sporttileirillä tekemistä ja uusia ystäviä riitti, mikä joskus johti myös siihen, ettei kaikkina öinä maltettu nukkua suositeltua 10 tuntia. ”Kaksi poikaamme, 12- ja 14 v., viettivät mukavan (ja unen määrästä päätellen) aktiivisen kesäleirin Varalassa. Ruoka oli hyvää, huone kiva ja uusia kavereitakin löytyi.” Kesäkuussa Varalaan saapui myös 25 innokasta hevosen omistajaa, kun kepparileiriläiset kirmasivat viikon pitkin Varalan saleja, pihaa ja Pyynikin maastoja. Tänä vuonna Varalan alueelle rakennettiin keppareille oma talli ja laidun, mikä paransi sekä hevosten että niiden omistajien viihtymistä. Yli 120 koripalloilijaa päätti vauhdikkaan kesäkuun Sasu Salin Puma -korisleirillä. Leirillä on paljon vakiokävijöitä, joista osalle tämän vuoden leiri oli jo seitsemäs kerta Sasun leirillä! Eikä ihme, onhan Sasu Susijengin kultapoika. Erityistä tämän kesän leirillä oli urheilijoiden Meet&Greet-tapahtuma, jossa leiriläiset pääsivät tapaamaan pirkanmaalaisia urheilijamenestyjiä. Kanada-maljan kanssa paikalle saapui Tapparan pelaajia. Mukana oli myös hopeamitalisti Nokia KrP:n sekä LP Kangasalan:n urheilijoita sekä Varalan yhteistyöseura Tampereen Pyrinnön yleisurheilija ja koripalloilijoita. Tapaamisessa pelattiin TikTokista tuttua pingispallolla pelattavaa peliä, johon leiriläiset pääsivät osallistumaan haastamalla huippu-urheilijoita. Vaikka leiriläiset antoivat hyvän vastuksen, voiton vei luonnollisesti itse Sasu. Heinäkuussa liikuttiin monipuolisesti Heinäkuussa Varalaan saapuivat ensimmäisinä jo hieman ikääntyneemmät asiakkaat Elämäniloa-liikuntaviikolle. Elämäniloa viikkoon tarjosivat irtiotto arjesta, uudet liikuntalajit sekä ihanat ohjaajat ja ryhmäläiset. ”Kiva kun oli taas uusia juttuja, kuten Simeonin vetämä roundtnet” ”Uudet lajit jäivät mieleeni. Esim. pallopelit pickleball ja roundnet oli kivoja.” ”Varala on hyvänmielen paikka. Tahtoo palata aina seuraavana vuonna takaisin. Ihanat ohjaajat ja ryhmäläiset.” Elämänilolaiset esittivät myös toiveita ensi kertaa ajatellen: ”Mukava irtiotto arjesta. Tosin olisi ollut mukavaa, jos kurssi olisi ollut yhden päivän pidempi.” ”Toivon ulkoilua, Pispalan harjun retkeä ja kulttuurikävelyä takaisin.” Seuraava lomalaisten ryhmä Varalassa oli Perhesportille saapuneet aktiiviset perheet. Monipuolinen Perhesportti sai kiitosta hyvästä tunnelmasta ja ohjelmasta. Leiristä pidettiin niin paljon, että leirin loppuessa odotettiin jo ensi vuoden leiriä innolla. ”Parasta olivat monipuoliset aktiviteetit sekä lapsille että aikuisille. Erityisesti melonta lapsille toiveissa jatkossakin. Rantasaunailtoja mukavasti:)” ”Kesän hauskin viikko lapsille ja lapsenmielisille. Osaavat ja positiiviset ohjaajat. Serafinalle kiitos lastenhoidosta. Nähdään taas ensi kesänä.” ”Aikuisille kaksi liikuntavaihtoehtoa (ns. kovempi ja kevyempi), all inclusive -tyyppinen ruokailu ja takkahuoneillat – joita tällä kertaa oli aiempaa enemmän.” Tämän kesän uutuus, Nuorten lentopalloleiri, järjestettiin heinäkuun lopussa yhteistyössä LP Kangasalan kanssa. LP Kangasalan valmentajat toimivat leirin lajivalmentajina ja leiriläiset saivat arvokkaita neuvoja LP Kangasalan pelaajilta. Nuoret pääsivät myös kyselemään vierailevilta naisten maajoukkuepelaajilta huippu-urheilijan arjesta. Sää suosi ulkoaktiviteetteja Varalan sijainti aivan Pyhäjärven rannalla ja Pyynikin upeiden maastojen läheisyydessä mahdollistaa etenkin kesällä monipuoliset aktiviteetit opiston läheisyydessä. Asiakkaat arvostivat luonnonläheisyyttä ja virkistäviä aamu-uinteja, kun kysyimme, mikä jäi mieleen. ”Ihanat aamu-uinnit Pyhäjärvessä.” ”Varalan ihana ympäristö ja ihmiset. Laadukas ohjelma ja ihanat samanhenkiset kurssilaiset.” ”Monipuolinen ja tosi kiva ohjelma, erittäin mukavat ja ammattitaitoiset ohjaajat ja kaunis ympäristö.” Kesä-heinäkuussa järjestettiin Pyhäjärven vesissä Meloja 1 -kursseja kaikille melonnasta kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on, että sen jälkeen osallistuja pystyy melomaan helpoissa olosuhteissa ja osallistumaan ohjattuihin melontaretkiin ja harjoituksiin. Kurssi tarjosi osallistujille onnistumisen tunteita. ”Mukavan, rennon ilmapiirin luonut kouluttaja. Hienoa, että myös urheiluopisto järjestää melontakursseja etenkin keskikesällä, kun melontaseurat eivät niitä järjestä. Ammattitaito valmentaa, ohjata näkyy ja kuuluu. Paikkana Varala on hieno. Kävi ”tuuri” ja saimme kokea melontaa tuulisessa kelissä, joka kyllä jopa vähän pelotti. Voittajafiilis oli rannassa. Selvisinkö minä tuosta? Oikeasti? Kehitettävää löytyi rannan tiloista ja toisesta kurssipäivästä: ”Ehkäpä jatkossa voisi rannan tiloissa saada käydä vessassa ja vaihtamassa vaatteet tarvittaessa. Jotain pientä kertausta olisi myös voinut olla vielä toisena kurssiaamuna. Mieleeni toki jäi eniten virheiden kautta oppiminen.” Tyttöenergiaa ja nuorisokulttuuria kesän loppuun Vilma Kesäsen tyttökorisleiri starttasi elokuun energisesti 80 koripalloilijan voimin. Naiskoripallon huiput kokoontuivat yhteen siirtämään oppeja nuorille koripalloilijoille, joiden hymyt eivät hyytyneet kertaakaan viikon aikana. ”Ruoka oli hyvää. Leirillä tutustui helposti uusiin ihmisiin, koripalloilijoihin eri puolilta Suomea. Oli kiva uida ja vapaa-aika oli mukavaa, kun sai pelata frisbeegolfia ja korista milloin halusi. Majoitus oli hyvä (ei tarvinnut olla koulun lattialla). Minijääkaappi olisi ollut hyvä huoneessa.” Kesän viimeiselle leirille saavuttiin rullaillen, kun skeittileiriläiset viettivät neljä päivää yhdessä skeittauksen huippujen kanssa. Jussi Korhosen ja Samu Karvosen johdolla leiriläiset vierailivat Tampereen eri skeittiparkeissa ja perehtyivät hieman myös skeittausta edistäviin asioihin kuten motoriikkaan ja kehonhallintaan yhdessä Varalan valmentajien kanssa. Kiitos kaikille teille Varalassa vierailleille! Varalassa tapahtuu läpi vuoden – tutustu Varalan ajankohtaiseen tarjontaan etusivulta.