Liikunnan väheneminen, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat yhteiskunnallisia haasteita, joihin voidaan vaikuttaa koulutuksella. Tampereella toimiva Varalan Urheiluopisto tekee työtä, jonka vaikutukset ulottuvat yksittäisestä koulutukseen osallistujasta urheiluseuroihin, perheisiin ja koko Pirkanmaan liikuntakulttuuriin.

Suomen yhdeksän valtakunnallista urheiluopistoa kouluttavat vuosittain yli 160 000 osallistujaa vapaan sivistystyön koulutuksissa. Heistä 62 prosenttia on alaikäisiä. Kyseessä on lakisääteinen koulutustehtävä, jonka yhteiskunnallinen merkitys ulottuu huomattavasti yksittäisiä koulutuspäiviä pidemmälle.

Varalan Urheiluopistossa vapaa sivistystyö tarkoittaa käytännönläheistä oppimista, jossa liikunta, hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen yhdistyvät. Varala kouluttaa ja kehittää liikunnan ja urheilun toimijoita sekä tarjoaa eri-ikäisille mahdollisuuksia vahvistaa liikunnallista elämäntapaa ja hyvinvointia.

Koulutuksen vaikutus ei pääty koulutuspäivään

Kun valmentaja oppii uusia tapoja ohjata lapsia ja nuoria, osaaminen siirtyy harjoituksiin ja seuratoiminnan arkeen. Kun liikunnanohjaaja kehittää osaamistaan, vaikutus näkyy hänen ohjaamiensa ryhmien toiminnassa. Kun ihminen löytää koulutuksen kautta keinoja huolehtia omasta toimintakyvystään, vaikutukset voivat näkyä pitkälle tulevaisuuteen.

Varalassa koulutuksen vaikuttavuus rakentuu juuri tästä: yksi koulutettu ihminen voi välittää osaamistaan eteenpäin kymmenille tai jopa sadoille muille.

”Varalassa emme kouluta vain yksittäisiä ihmisiä, vaan rakennamme osaamista, joka siirtyy eteenpäin. Kun valmentaja saa uusia työkaluja työhönsä tai liikkuja löytää keinoja oman hyvinvointinsa vahvistamiseen, vaikutukset näkyvät arjessa vielä pitkään koulutuksen jälkeen. Tämä on investointi, jonka hyödyt ulottuvat koko yhteiskuntaan”, toteaa Varalan Urheiluopiston toimitusjohtaja Riku Granat

Pirkanmaan liikuntakulttuuri tarvitsee osaavia ihmisiä

Pirkanmaalla toimii laaja joukko urheiluseuroja, liikunnanohjaajia, valmentajia ja vapaaehtoisia, joiden työ mahdollistaa liikunnan harrastamisen eri ikäisille. Heidän osaamisensa kehittäminen on tärkeä osa alueen liikuntakulttuurin elinvoimaisuutta.

Varala tekee yhteistyötä urheiluseurojen, lajiliittojen ja muiden liikunta-alan toimijoiden kanssa. Koulutuksen ja asiantuntijuuden avulla vahvistetaan osaamista, joka tukee niin lasten ja nuorten harrastamista, tavoitteellista urheilua kuin aikuisten liikunnallista elämäntapaa. Tämän tueksi Varala rakentaa myös yhdessä paikallisten oppilaitosten ja Tampereen kaupungin kanssa liikunta-, urheilu- ja hyvinvointialan koulutuksen ekosysteemiä, joka yhdistää eri koulutusasteet perusopetuksesta yliopistoon, tutkimuksen sekä työelämän ja liiketoiminnan tarpeet. Tavoitteena on rakentaa joustavia koulutuspolkuja, vahvistaa alan osaamista sekä tuoda koulutus, tutkimus ja kehittäminen entistä tiiviimmin yhteen.

Samalla Varalan toiminta vastaa laajempiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin: miten saamme lapset ja nuoret liikkumaan enemmän, miten tuemme työikäisten jaksamista ja miten ylläpidämme ikääntyvien toimintakykyä?

Liikuntaan ja osaamiseen panostaminen on tulevaisuusteko

Vapaan sivistystyön merkitystä ei voida mitata vain koulutuksiin osallistuneiden määrällä. Oleellista on se, mitä koulutuksen ansiosta tapahtuu osallistujien arjessa ja heidän yhteisöissään.

Varalan näkökulmasta liikunnan ja koulutuksen yhdistäminen on myös alueellinen investointi hyvinvointiin, osaamiseen ja yhteisöllisyyteen.

”Kun puhumme liikunnan edistämisestä, keskustelu keskittyy usein olosuhteisiin ja harrastusmahdollisuuksiin. Niiden rinnalla tarvitsemme osaavia ihmisiä, jotka innostavat, ohjaavat ja mahdollistavat liikkumisen. Siksi koulutukseen panostaminen on yhtä tärkeää kuin liikuntapaikkoihin panostaminen”, Varalan Urheiluopiston rehtori Marjaana Eskelinen muistuttaa.

Varala haluaa nostaa esiin vapaan sivistystyön merkityksen osana Pirkanmaan hyvinvoinnin ja elinvoiman kehittämistä. Koulutuksen pitkäjänteinen turvaaminen on panostus, jonka vaikutukset näkyvät alueen ihmisten arjessa, seuratoiminnassa ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnissa.