• Contrast
    • Layout
    • Font

Varalan Urheiluopiston valmennuskeskus johtaa ”Rinkilajien kehitysohjelma” -hanketta, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lajiliiton ja lajiyhteisön kanssa osana Suomen Urheiluliiton (SUL) lajiprosesseja. Tavoitteena on edesauttaa yleisurheilun rinkilajien maajoukkueurheilijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien kehittymistä ja menestymistä hankkeen aikana yleisurheilukausilla 2021-2023 rinkilajeihin kohdennetun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kautta huomioiden lajien kehittäminen myös pitkällä aikavälillä.

Varalan Urheiluopiston valmennuskeskus ja sen johtama Tampereen Urheiluakatemia ovat käynnistämässä pitkän tähtäimen kehitysohjelmia kärkilajiensa kanssa. Ensimmäisessä aallossa kehitysohjelma käynnistettiin yleisurheilun rinkilajeissa (moukari, kiekko, kuula) keväällä 2021. ”Rinkilajien kehitysohjelma” on samalla Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Varalan valmennuskeskukselle ja Tampereen urheiluakatemialle myöntämä osaamisen kehittämisen erityistehtävä. OKM myöntää osaamisen kehittämisen erityistehtäviä valtakunnallisille valmennuskeskuksille ja urheiluakatemioille, ja niitä toteutetaan Huippu-urheilun instituutti KIHU:n ja Olympiakomitean ohjauksessa.

Rinkilajien kehitysohjelman keskeisenä tavoitteena on rakentaa rinkilajeihin kokonaisvaltainen harjoittelun seurantajärjestelmä ja hyödyntää sitä maajoukkueurheilijoiden ja henkilökohtaisten valmentajien kehittymisen ja menestymisen tukemisessa osana arkivalmennusta ja moniammatillisen valmennustiimin toimintaa. Samalla rinkilajien kehitysohjelman kautta vahvistetaan ja syvennetään SUL:n ja Varalan valmennuskeskuksen strategista yhteistyötä ja kumppanuutta. Hankkeen kautta rinkilajeihin kohdistunut hyöty pyritään linkittämään ja monistamaan myös laajemmin yleisurheiluun lajiliitto- ja seuratasolle.

Laji- ja tarvelähtöisyys lähtökohtana

Rinkilajien kehitysohjelma -hanketta toteutetaan osana normaalia SUL:n johtamaa yleisurheilun ja rinkilajien kehitysprosessia, jossa laji- ja tarvelähtöisyys on avainasemassa. Toiminta on suunniteltu yhdessä SUL:n rinkilajien lajivalmentajien ja -vastaavien kanssa siten, että uudet asiat tuodaan tarvelähtöisesti ja oikea-aikaisesti SUL:n kautta rinkilajien urheilijoille ja valmentajille. Maajoukkueurheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien huomiointi ja valmennusosaamisen kehittäminen on ollut toiminnan keskiössä alusta lähtien. Lähtökohtana on ollut, että hankkeen kautta ei tehdä päälle liimattua erillistä toimintaa, joka ei palvele urheilijoita, valmentajia ja lajia vaan pyritään luomaan lajia tukevia pysyviä ratkaisuja, jotka jäävät elämään myös hankkeen päätyttyä.

Kokonaisvaltainen harjoittelun seurantajärjestelmä

Rinkilajien kehitysohjelman tavoitteena on ollut rakentaa rinkilajien vaatimusmäärittelyyn perustuva tarvelähtöinen ja kokonaisvaltainen urheilijan seurantajärjestelmä osana Olympiakomitean johtamaa huippu-urheilun datastrategiatyötä. Seurantajärjestelmäksi valikoitui Champions Corner -sovellus (CCorner), jota on kehitetty yhteistyössä Champions Cornerin sekä SUL:n rinkilajien lajivalmentajien ja -vastaavien kanssa. Champions Corneriin on rakennettu kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuen validi ja luotettava harjoittelun seurannan kokonaisuus (kuva 1), joka käsittää sähköiseen harjoituspäiväkirjaan integroidut harjoittelun, kehittymisen sekä kuormituksen (kuva 2), palautumisen ja terveyden seurantaosiot. Terveysseurannan kokonaisuutta on rakennettu yhteistyössä Tampereen Urheilulääkäriaseman ja SUL:n kanssa.

KUVA 1. Kokonaisvaltainen harjoittelun seurantajärjestelmä yleisurheilun rinkilajeissa.

KUVA 2. Esimerkki Champions Corneriin rakennetusta kuormituksen seurantaosiosta, joka perustuu subjektiiviseen kuormitustuntemukseen (session-RPE-menetelmä) ja siihen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen.

Moniammatillinen asiantuntijatiimi lajivalmennuksen tukena

Rinkilajien kehitysohjelman tarkoituksena on auttaa henkilökohtaista valmentajaa valmennuksen ohjelmoinnissa ja seurannassa osana arkivalmennusta ja tukea valmentajajohtoisen, moniammatillisen ja osallistuvan asiantuntijatiimin työtä hyödyntämällä Champions Corner -sovelluksen kautta kerääntyvää tietoa. Keskiössä onkin Champions Cornerin ohjaava vaikutus harjoittelun ohjelmointiin sekä kuormittavan ja palauttavan/huoltavan harjoittelun rytmittämiseen. Champions Corner -sovelluksen kautta kerääntyvä tieto on heti urheilijan, valmentajan ja valmennustiimin käytettävissä osana arkivalmennuksen päätöksentekoprosessia, jolloin kaikki valmennustiimin jäsenet ovat reaaliaikaisesti tietoisia urheilijan yksilöllisestä tilanteesta. Luotua moniammatillisen asiantuntijatiimin toimintamallia (kuva 3) voidaan hyödyntää valtakunnallisesti myös muissa yleisurheilulajeissa ja yleisurheilun lajiryhmissä tarpeen mukaan.

KUVA 3. Moniammatillisen asiantuntijatoiminnan malli yleisurheilun rinkilajeissa.

”Terveyden edistämisen näkökulmasta rinkilajeissa oleellista on ollut arkivalmennukseen ja maajoukkuetoimintaan integroitu osallistuva asiantuntijatoiminta sekä harjoittelusta syntyvän tiedon hyödyntäminen osana sitä. Osallistuvan urheilufysioterapian tavoitteena on ollut vammojen ennaltaehkäisy, harjoitettavuuden parantaminen ja suorituskyvyn kehittäminen lajivalmennuksen tukena”, kuvaa rinkilajeissa tehtävää terveyttä edistävää asiantuntijatoimintaa Varalan urheilufysioterapeutti Jani Ikonen.

Käytännön ratkaisuja arkivalmennuksen olosuhteiden kehittämiseksi

Konkreettisina toimenpiteinä Rinkilajien kehitysohjelman kautta on pyritty edesauttamaan rinkilajien valmennuskeskuksen arkivalmennusympäristön (Tampereen Messu- ja Urheilukeskus TESC eli Pirkkahalli) kehittämistä. Avainasemassa on ollut Tampereen kaupunki, joka on mahdollistanut olosuhteiden kehittämisen yhteistyössä SUL:n, Tampereen Pyrinnön ja Varalan kanssa. Suorituskyvyn kehittämisen osa-alueeseen liittyen Pirkkahallin nostopaikka ja heittohäkki on varusteltu viivekamerajärjestelmällä välittömän tekniikkapalautteen saamiseksi voima- ja heittoharjoitusten yhteydessä. Lisäksi Pirkkahalliin on remontoitu vastaanottohuone arkivalmennuksen ja maajoukkueleirien yhteydessä tapahtuvaan urheilulääkärin, urheilufysioterapeutin, urheilupsykologin ja ravitsemusterapeutin vastaanottotoimintaa varten. Toinen konkreettinen toimenpide terveyden edistämisen osa-alueeseen tulee olemaan Training Room -toimintaympäristön rakentaminen Pirkkahalliin mahdollistaen vammojen ehkäisyyn ja kuntoutukseen soveltuvan olosuhteen kehittymisen yleisurheilijoita varten.

Tutkimustoimintaa käytännön valmennuksen taustalla

Rinkilajien kehitysohjelman tavoitteena on määritellä harjoittelun kansainvälinen vaatimustaso perustuen olemassa olevaan tutkimus- ja valmennustietoon sekä kotimaisille ja ulkomaisille huippuheittäjille, valmentajille ja tutkijoille lähetettävään kyselyyn. Datastrategiatyön kautta kotimaisilta rinkilajien maajoukkueurheilijoilta kerättävää harjoittelun seurantatietoa tullaan vertaamaan tuohon kansainväliseen vaatimustasoon osana urheilijoiden valmennusprosessia ja lajin kehitystyötä. Samalla selvitetään laji- ja fysiikkaharjoittelun sisältöjen yhteyksiä suorituskyvyn kehittymiseen. Terveyden edistämisen suhteen käynnissä on kaksi opinnäytetyötä (Tampereen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulut) liittyen rinkilajien tyyppivammojen systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, maajoukkueheittäjien vammahistoriaan sekä syntyvien terveysongelmien ja harjoituskuormituksen välisten yhteyksien selvittämiseen.

Tampere rinkilajien valmennus- ja kehityskeskuksena

Esimerkiksi naisten moukarinheiton Suomen ennätystä vuorotahtiin parantaneet Krista Tervo ja Silja Kosonen sekä miesten moukarinheiton kärki (Henri Liipola, Tuomas Seppänen, Aaron Kangas, Aleksi Jaakkola) ovat hyödyntäneet Tampereen toimintaympäristöä valmentautumisessaan. Kun arkivalmennuksen lisäksi rinkilajien maajoukkuetason, 2-asteen ja yläkoulutason leiritys sekä asiantuntijatoiminta tapahtuu Varalan kautta, on Tampereelle saatu rakennettua keskitetty rinkilajien urheilijapolku sekä valmennus- ja kehityskeskus SUL:n Tampereen valmennuskeskuksen valmennuspäällikkö Tommi Evilän, moukarin lajivalmentaja Kalle Lehmusvuoren, kiekon lajivastaava Anssi Mäkisen ja kuulan lajivastaava Mika Lönnbladin johdolla. ”Asiantuntijatoiminnassa on keskitytty psyykkisen ja fyysisen valmennuksen, fysioterapian sekä harjoittelun seurannan kautta löytämään tekijöitä, jotka osaltaan mahdollistavat heittäjien nousemisen kansainväliselle huipulle ja menestymisen siellä”, kertoo Lehmusvuori.

Kuvassa moukarinheittäjät Krista Tervo (kuva: Getty Images) ja Aaron Kangas (kuva: All Over Press).

Yksi vuosien varrella kilpailutulostaan kohti kansainvälistä tasoa nostanut moukarinheittäjä on Aaron Kangas. Lehmusvuori avaa kehittymisen taustoja: ”Monipuolinen liikunnallinen tausta, harjoittelun huolellinen suunnittelu, toteutus ja seuranta, suorituskyvyn ylläpitäminen ja seuranta läpi harjoituskauden, säännöllinen lihashuolto, terveyden seuranta ja loukkaantumisriskien minimointi sekä asiantuntijoiden hyödyntäminen ovat varmasti olleet niitä tekijöitä, mitkä ovat vaikuttaneet Aaronin aikaisempaan tuloskehitykseen.” Rinkilajien kehitysohjelman lopullisena tavoitteena onkin juuri urheilijan ja valmentajan kehittyminen ja menestyminen. Tähän tähdätään Tampereen huippu-urheilukeskuksessa valmentajajohtoisen, moniammatillisen ja tarvelähtöisen asiantuntijatoiminnan sekä taustalla tehtävän rinkilajien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla kohti yleisurheilukausia 2021-2023 ja niiden yli.


Marko Haverinen, testauspäällikkö ja Rinkilajien kehitysohjelman koordinaattori

Varalan urheiluopiston valmennuskeskus ja Tampereen Urheiluakatemia


Juttu on ilmestynyt aikaisemmin Suomen Urheiluliiton valmennusjulkaisu Huippu-Urheilu-Uutisissa (HUU nro 2 kesäkuu/2022) sekä Suomen Valmentajien julkaisemassa Valmentaja-lehdessä (nro 4 lokakuu/2022).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back to top