FINNISH
ENGLISH
OLLI AUVINEN, INTOPALO OY
24.05.2017
Itsensä mittaaminen ja päälle puettava teknologia ovat in. Älykellot ja aktiivisuusrannekkeet keikkuvat yhä useamman ranteessa. Vain parilla sadalla eurolla saa laitteen, joka laskee askeleesi, mittaa sykkeesi koko päivän ajalta ja antaa ohjeita siitä, miten voida paremmin. Voit jopa tarkistaa herätessäsi, kuinka paljon REM-unta sait viime yönä
Kuulostaa todella hyvältä, mutta voivatko laitteet todella muuttaa hyvinvointiamme? Voiko niitä käyttää jopa työn tuottavuuden ja onnellisuuden parantamiseen?
Olimme innokkaita selvittämään, joten kuusitoista intopalolaista osallistui neljän kuukauden hyvinvointiohjelmaan, joka perustuu suomalaisen Digiterveys.fi:n konseptiin. Ohjelmaan sisältyi henkilökohtainen hyvinvointivalmennus, aktiivisuusranneke, älyvaaka ja unimittaus.
Ohjelma käynnistyi hyvinvointikyselyllä, joka kartoitti nykyisen hyvinvointimme tilan. Olimme tyytyväisiä huomatessamme, että yleensä voimme jo melko hyvin. Tulokset osoittivat, että ihmiset olivat työssään motivoituneita ja heidän sosiaaliset suhteensa olivat terveellä pohjalla. Toisaalta kysely myös osoitti, että stressinhallinan, ravitsemuksen ja liikunnan suhteen oli parannettavaa.
OHJELMAN JÄNNITTÄVIN OSA: ÄLYLAITTEET
Hyvinvointikyselyn ja ohjelmajohdannon jälkeen jokainen sai laitteet. Meille teknologiayrityksen työntekijöille tämä oli tietenkin jännittävä kokemus. Aloitamme aktiivisuuden seurannan ja palautumisen mittauksen Polar A360-aktiivisuusrannekkeella ja Emfit QS -unimittarilla. Kehon koostumusta, sydän- ja verisuonistoelimistön kuntoa ja painoamme varten saimme mittariksi Withings Body-Cardio-älyvaa’an.
Kun aktiivisuusranneke otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa, tapahtuu aktiivisuudessa merkittävä muutos ylöspäin – mutta tämän jälkeen aktiivisuus kääntyy taas laskuun. Meille kävi samoin, mutta jäimme silti 11 % lähtötilannetta paremmalle tasolle neljän kuukauden jälkeen. Tällainen parannus tuo meille varmasti terveyshyötyjä pidemmällä aikavälillä. Digiterveys-valmennus selvästi toimii!
Useimmat meistä huomasivat myös, etteivät nukkuneet tarpeeksi. Unta lisäämällä meillä olisi mahdollisuus nostaa henkistä ja fyysistä suorituskykyä niin työssä kuin vapaa-ajalla. Ohjelman aikana saamamme vinkit rankan treenin ja mobiililaitteiden käytön välttämisestä myöhään illalla johtivat parempaan unen laatuun. Samoin unta paransivat rauhoittavat iltarutiinit.
MITÄ VOIMME OPPIA geenitestistä?
Ohjelman geenitesti herätti kiivasta keskustelua. Testi näyttäisi mm. sopiiko kehosi paremmin aerobiseen vai anaerobiseen liikuntaan, mitä taipumuksia tiettyihin terveysriskeihin sinulla on, ja kuinka helposti stressaannut.
Tapa, jolla testituloksiamme tulkitsimme, oli voimakkaasti riippuvainen meidän omista ennakkoluuloistamme. Jos testi näytti jollekin jotain suotuisaa, kommentti oli: ”Arvasinhan!” Jos testi oli puolestaan ristiriidassa omien ennakko-oletusten kanssa, kommentit olivat, “Höh, horoskoopitkin ovat tarkempia”.
MITEN pärjäsimme?
Neljän kuukauden ohjelma sai meidät panostamaan selvästi enemmän hyvinvointiin. Iloksemme huomasimme, että myös testit ja kyselyt osoittivat saman. Kokemamme hyvinvointi ja työssä suoriutuminen kasvoivat havaittavasti. Suurin parannus oli stressin säätelyssä ja palautumisessa, joka on oleellisen tärkeää nykypäivän työssä.
Voiko teknologia siis lisätä työhyvinvointia? Ei sellaisenaan. Mittarit ja älykellot ovat hyvänä apuna joidenkin asioiden paljastamiseen terveyteen, aktiivisuuteen ja uneen liittyen, mutta niiden tuottama data pitää osata myös tulkita. Ja vain ammattimaisen tulkinnan avulla voidaan toimia oikein, jotta mittareista olisi todellista hyöty.
https://www.intopalo.com/blog/2017-05-24-can-technology-increase-wellbeing-at-work/