Vapaan sivistystyön koulutus

Vapaa sivistystyö on suomalaiseen koulutusjärjestelmään kuuluva koulutusmuoto, josta säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998). Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja opintokeskukset, joista jokaisella on oma laissa määritelty koulutustehtävänsä. Vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään oppilaitoksen ylläpitämislupaan.

Lue lisää OKM:n sivuilta. 

Lue lisää OPH:n sivuilta. 

Urheiluopistojen vapaan sivistystyön koulutus

Urheiluopistoissa vapaana sivistystyönä tarjotun koulutuksen tulee vastata vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) säädettyä tarkoitusta ja tavoitteita (1 §) sekä lain piiriin kuuluvaa toimintaa (2 §). Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksen mukaisesti liikunnan koulutuskeskusten tehtävänä on järjestää:

• Liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta: koko väestölle tarjotut liikuntaharrastusta edistävät vapaan sivistystyön koulutukset. Osallistujat voivat olla lapsia, nuoria, työikäisiä tai ikääntyviä. Myös perhekurssit ovat liikuntaharrastusta edistävää koulutusta.
• Valmentaja- ja ohjaajakoulutusta: urheiluseurojen sekä valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen ohjaajille ja valmentajille tarkoitettu tutkintoon johtamaton koulutus.
• Huippu-urheilua tukevaa koulutusta: huippu-urheilukoulutus, joka voi olla myös seurojen tai lajiliittojen yhteistoimintaleirejä. Huippu-urheilukoulutukselle on luonteenomaista tavoitteellisuus ja valmennuksellisuus.
• Muuta kansalaisjärjestötoimintaa edistävää koulutusta: koulutustoimintaa, jota tarjotaan esimerkiksi yhdistysten hallituksen ja muiden vastaavien elinten luottamushenkilöille ja muille vapaaehtoistoimijoille. Lisäksi esim. seuratoiminnan kehittämiskoulutus, tuomari- ja toimitsijakoulutus tai muu yhdistystoiminnan täydennyskoulutus.

Laatu ja seuranta

Opetuksen suunnittelu on keskeistä urheiluopistojen kehittämisessä. Koulutuskeskuksilla on oma toimintasuunnitelma ja yhteinen vapaan sivistystyön opetussuunnitelma, joiden tavoitteena on yhtenäistää ja parantaa koulutuksen laatua. Koulutuksen järjestäjä päättää opetuksen tarjonnasta ja määrästä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Vapaan sivistystyön lain mukaan oppilaitoksen tulee arvioida koulutustaan sekä osallistua ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tavoitteena on kehittää toimintaa ja oppimisen edellytyksiä sekä tunnistaa vahvuudet ja kehittämiskohteet. Arviointi tukee laadukasta päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa vuosittain opiskelijavuorokausia ja koulutuksen sisältöjä sekä voi tehdä muuta arviointia.