FINNISH
ENGLISH
#ScienceMeetsPractice
Ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien muutosten välisiä yhteyksiä tutkittiin kansainväliselle huipputasolle tähtäävillä jalkapalloilijoilla pelikauden aikana samalla kun arkivalmennuksessa kertyvää dataa hyödynnettiin osana normaalia valmennusprosessia. Tutkimus toteutettiin Tampere Football Academyn (TFA) jalkapalloilijoilla yhteistyössä Ilveksen, Palloliiton sekä Varalan urheiluopiston ja sen johtaman Tampereen Urheiluakatemian kanssa.
1. JOHDANTO
Varalan valmennuskeskuksen ja sen johtaman Tampereen Urheiluakatemian toimintaympäristössä tarvelähtöinen ja moniammatillinen asiantuntijatoiminta integroituu kiinteäksi osaksi valmentajajohtoista valmennusprosessia, jonka toimintaa ohjaa tiedolla johtaminen. Varalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyksikön (TKI-keskus) tuottamaa tietoa hyödynnetään tietoon perustuvassa päätöksenteossa osana arkivalmennusta. Tällaisessa ”Science Meets Practice” -henkisessä toiminnassa tärkein tavoite onkin arjessa kerääntyvän tiedon hyödyntäminen osana normaalia valmennusprosessia. Kerääntyvää tietoa voidaan hyödyntää myös päivittäisvalmennuksen taustalla tehtävässä tutkimustoiminnassa. Hyvänä esimerkkinä tämänkaltaisesta toiminnasta on Tampere Football Academy (TFA) –
jalkapallo-ohjelma, jonka kautta tarjotaan lahjakkaille ja motivoituneille 14-17-vuotiaille jalkapalloa pelaaville tytöille kokonaisvaltainen kehittymismahdollisuus pelaajana yhdistäen huipulle tähtäävä harjoittelu opiskeluiden kanssa 2. asteella ja yläkoulussa Tampereen urheiluakatemiaympäristössä. Mukana ohjelmaa toteuttamassa ovat Ilves, Palloliitto, sekä Varalan urheiluopisto ja sen johtama Tampereen Urheiluakatemia. TFA:ssa tarvelähtöinen moniammatillinen asiantuntijatiimi osallistuu valmentajajohtoiseen valmennusprosessiin jalkautumalla viikoittaiseen arkiharjoitteluun ja toteuttamalla asiantuntijaprosesseja yhteisen suunnitelman mukaisesti (kuva 1).
KUVA 1. TFA:n valmennus- ja asiantuntijatiimi (A) sekä toiminnan vuosikello (B).
TFA:n valmennus- ja asiantuntijatiimi kokoontuu jokaisen harjoitusjakson vaihtuessa noin kuuden viikon välein arvioimaan edeltävän jakson toteutumista ja muokkaamaan tarvittaessa sen perusteella seuraavan jakson suunnitelmaa. Kaikki toiminnan osa-alueet täyttävät kansainvälisen akatemiatoiminnan laadun kriteerit – tavoitteena on kehittää kansainvälisen tason ammattilaispelaajia sekä kansallisen huipun pelaajia. Toiminnan keskiössä on urheilu ja pelaajien kehittyminen kokonaisvaltaisesti myös pelikauden aikana.
Ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien väliset yhteydet – tieteellinen tausta
Joukkuepeleissä riittävän hyvän fyysisten ominaisuuksien kapasiteetin tiedetään lisäävän pelinaikaista suorituskykyä ja kuormitusta (Bradley ym. 2012) edesauttaen samalla palautumista (Johnston ym. 2015) ja vähentäen vammariskiä (Malone ym. 2016). Merkittävin suorituskykyyn vaikuttava ravitsemuksellinen tekijä ja samalla jalkapalloilijan tärkein tavoite ravitsemuksen suhteen on puolestaan riittävä energian saanti (Thomas ym. 2016). Vuorokaudenaikainen energiankulutus jalkapalloilijalla on harjoituksissa ja peleissä keskimäärin 1500 kcal miehillä ja 1000 kcal naisilla (The FIFA/F-MARC Consensus Conference 2006). Jos energiaa saadaan liian vähän, harjoituksen laatu ja harjoitusvaste heikkenevät. Tärkein energianlähde urheilusuorituksen aikana on hiilihydraatit erityisesti, kun suoritus tapahtuu kovalla teholla (MacLaren ja Morton 2013, Thomas ym. 2016, Steffl ym. 2019). Hiilihydraatin saatavuuden ollessa alhainen suoritusteho heikentyy, suorituksen aikainen uupumus tulee aiemmin, taidot ja keskittymiskyky heikkenevät sekä kuormituksen tunne lisääntyy (Thomas ym. 2016). Hiilihydraattien tarve riippuu harjoitusten määrästä ja tehosta (keskimäärin noin 5—7 g/painokilo/vrk). Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien muutosten välisiä yhteyksiä jalkapalloilijoilla pelikauden aikana samalla kun kertyvää dataa hyödynnettiin osana normaalia valmennusprosessia.
2. MENETELMÄT
Tapaustutkimukseen osallistui TFA:n tyttöjalkapalloilijoita (n=24, ikä 17.2 ± 1.0 v, pituus 168.1 ± 4.5 cm, paino 59.6 ± 5.6 kg), joiden ravitsemusta, kuormitusta ja fyysisiä ominaisuuksia seurattiin kesän pelikaudella kahdeksan viikon mittaisen seurantajakson aikana. Seurannassa käytetyt mittausmenetelmät on esitetty kuvassa 2.
KUVA 2. Käytetyt seurantamenetelmät.
3. TULOKSET
Fyysisten ominaisuuksien suhteen pelaajien kevennyshyppy lisäkuormilla ja ilman kehittyi tilastollisesti merkitsevästi pelikauden seurantajakson aikana, kun taas nopeus- ja kestävyysominaisuuksissa ei havaittu merkitseviä muutoksia käytettyjen seurantamenetelmien osalta (taulukko 1).
TAULUKKO 1. Fyysisten ominaisuuksien keskimääräiset muutokset seurantajakson aikana.
| Muuttuja | 4.8.2020 | 6.10.2020 | Muutos-% (p) |
| Paino (kg) | 59,6 ± 5,5 | 60,1 ± 5,4 | 0,9 ± 1,7 (p<0.05) |
| Nopeus 5 m (s) | 1,10 ± 0,06 | 1,10 ± 0,05 | 0,6 ± 4,6 (ns.) |
| Nopeus 10 m (s) | 1,88 ± 0,08 | 1,86 ± 0,07 | -0,9 ± 2,7 (ns.) |
| Nopeus 30 m (s) | 4,64 ± 0,19 | 4,62 ± 0,16 | -0,4 ± 1,7 (ns.) |
| Nopeus 10-30 m (s) | 2,76 ± 0,12 | 2,76 ± 0,11 | 0,0 ± 1,9 (ns.) |
| Kevennyshyppy (cm) | 28,5 ± 3,4 | 29,7 ± 2,9 | 4,7 ± 6,2 (p<0.001) |
| Kevennys 25 % BW (cm) | 21,0 ± 2,7 | 21,7 ± 2,4 | 3,3 ± 7,1 (p<0.05) |
| Kevennys 50 % BW (cm) | 14,8 ± 2,1 | 15,8 ± 2,0 | 7,4 ± 11,2 (p<0.01) |
| Keskisyke (% max) | 88,0 ± 7,1 | 88,9 ± 6,6 | 1,2 ± 4,2 (ns.) |
| Palautumissyke (%) | 25,0 ± 8,4 | 23,8 ± 7,0 | 0,7 ± 29,0 (ns.) |
Ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien suhteen havaittiin merkittäviä yksilöllisiä eroja tuloksissa pelikauden seurantajakson aikana (kuva 3). Esimerkiksi kuormitukseen liittyvien muuttujien osalta yöunen pituus oli keskimäärin 8:15 ± 1:14 h, palautumisen osuus vuorokaudesta 30 ± 10,5 % (heikko: < 20 %; kohtalainen: 20 – 29 %; hyvä: ≥ 30 %) ja stressin osuus vuorokaudesta 35 ± 12,0 % (heikko: ≥ 60 %; kohtalainen 59 – 50 %; hyvä: < 50 %). Pääsääntöisesti pelaajilla kuormittumisen ja palautumisen tasapaino oli kunnossa, mutta yksittäiset kovakuormitteiset kahden harjoituksen päivät näkyivät selvästi stressin ja palautumisen suhteessa ja myöhäiset iltaharjoitukset viivästyneenä yöpalautumisena. Toisaalta myös kevyet päivät erottuivat palautumisen edistymisessä kuvaten toimivaa harjoittelun rytmitystä. Osalla pelaajista arki oli melko kiireistä: arkiaktiivisuuden määrä suurta ja palautuminen päivän aikana vähäistä.
E
KUVA 3. Ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien keskimääräiset pelaajakohtaiset tulokset seurannan aikana (A. vuorokaudenaikainen energiansaanti ja energiankulutus, B. vuorokaudenaikainen energiaravintoaineiden saanti, C. unen kesto, D. vuorokaudenaikaisen stressin ja palautumisen osuus, E. nopeusominaisuuksien muutokset ja F. voimaominaisuuksien muutokset).
Jaettaessa pelaajat kahteen ryhmään (hiilihydraatin saanti alle ja yli 4g/kg/vrk), havaittiin enemmän hiilihydraattia saaneilla tilastollisesti merkitsevästi suurempi kehittyminen nopeusominaisuuksissa 5 ja 10 metrin lineaarisessa kiihdytyksessä verrattuna vähemmän hiilihydraattia nauttineisiin (5 m:n ajan muutos: -1.1 ± 4.5 % vs. 6.4 ± 4.4 %; p < 0.05 ja 10 m:n ajan muutos: -2.2 ± 2.5 % vs. 1.8 ± 2.1 %; p < 0.05). Ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien muutosten välisiä yhteyksiä on esitetty kuvassa 4.
KUVA 4. Ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien väliset yhteydet seurantajakson aikana (A. hiilihydraattien saannin ja räjähtävän voimantuoton kehittymisen välinen yhteys, B. proteiinien saannin ja räjähtävän voimantuoton kehittymisen välinen yhteys, C. energiansaannin ja harjoitusintensiteetin välinen yhteys, D. energiatasapainon ja yöpalautumisen välinen yhteys).
4. POHDINTA
Take Home Message
Fyysiset ominaisuudet
- Joukkuepeleissä on mahdollista kehittää voima-nopeusominaisuuksia pelikauden aikana järkevällä harjoittelun ohjelmoinnilla ja fyysisen/lajiharjoittelun yhdistämisellä.
- Joukkuepeleissä joukkuekeskiarvojen tarkastelu ei riitä, vaan ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien muutosten taustalla olevia syy-seuraussuhteita on arvioitava yksilöllisesti.
Ravitsemus
- Ravitsemuksella (erityisesti energian, hiilihydraattien ja proteiinien saannilla) on selvä yhteys urheilijan suorituskykyyn, kehittymiseen ja palautumiseen.
Kuormitus
- Nuorilla urheilijoilla kokonaiskuormituksen (urheilu, opiskelu, vapaa-aika) hallinta ja harjoittelun rytmitys on tärkeää, jotta saadaan aikaan kehitystä, mutta varmistetaan myös riittävä palautuminen.
Kokonaisuus ratkaisee
- Suorituskyvyn kehittymisen ja terveyden edistämisen kulmakivet: HARJOITTELU – RAVINTO – LEPO
- Jos yksi kolmesta ei ole vaaditulla tasolla, kaksi muuta ja kokonaisuus kärsivät!
- Suorituskyvyn kehittämisessä ja terveyden edistämisessä kokonaisuuden hallinta on oleellisinta!
- Taikatempuista ei ole hyötyä, mikäli perusasioissa on puutteita!
Asiantuntijatoiminnan kokemukset ja hyödyt
- Asiantuntijatoiminnan kautta saadaan lisää resursseja valmennukseen – mikään organisaatio ei pystyisi tähän yksin.
- Osaaminen kasvaa koko yhteisössä, koska yhteistyöverkostoon tulee lisää ammattitaitoa ja laadukkaita toimintamalleja – keskeistä on yhteinen suunnitelma osaamisen jalkauttamisesta arkeen tavoitteen ollessa pelaajien kehittyminen.
- Asiantuntijat toimivat pelaajien kanssa yhteisen suunnitelman mukaisesti osana arkivalmennusta ja sparraavat lajivalmennusta toimimaan laadukkaammin.
- Toiminnan analysointi ja tietoperustainen johtaminen on keskiössä.
- Suunnittelu on erittäin tärkeää ja kokonaisuuden johtaminen vie aikaa myös asiantuntijatoimintaa johtavalta valmentajalta – tämä on huomioitava ajankäytössä ja tehtävänkuvissa, jolloin pelaajat kehittyvät paremmin ja kokonaisvaltaisemmin.
- Valmennus- ja asiantuntijatiimin yhteinen tieto, tahtotila ja toimintatavat on tärkeässä roolissa, mikä osaltaan edesauttaa pelaajien kehittymistä huipputasolle askel kerrallaan kaikissa kehittymiseen vaikuttavissa asioissa.
Ravitsemuksen, kuormituksen ja fyysisten ominaisuuksien välisiä yhteyksiä TFA:ssa on käsitelty aikaisemmin myös ”Science Meets Practice Tampere” -tapahtumassa, jonka luentotallenteeseen ja -materiaaliin pääset tutustumaan TÄÄLTÄ.
Kirjoittajat
Marko Haverinen, testauspäällikkö (Varala)
Jere Ahonen, liikuntafysiologi (Varala)
Titta Mehtänen, ravitsemusasiantuntija (Varala)
Valtteri Kumpuniemi, talenttivalmentaja (Ilves)
Markus Paananen, Lännen aluevalmentaja (Palloliitto)
Lähteet
Bradley, P.S., Di Mascio, M., Bangsbo, J. & Krustrup, P. 2012. The maximal and sub-maximal versions of the Yo-Yo intermittent endurance test level 2 are simply reproducible, sensitive and valid. Eur J Appl Physiol. 2012 May;112(5):1973-5.
Johnston, R.D., Gabbett, T.J., Jenkins, D.G. & Hulin, B.T. 2015. Influence of physical qualities on post-match fatigue in rugby league players. Journal of Science and Medicine in Sport 18 (2), 209-213.
MacLaren D, Morton J. Nutrition. Kirjassa: Kirjassa: Williams AM. Science and soccer developing elite performens. Milton Park, Abingdon, Oxon: Routledge. 2013: 3-23
Malone, S., Owen, A., Newton, M., Mendes, B., Collins, K.D. & Gabbett, T.J. 2017. The acute:chonic workload ratio in relation to injury risk in professional soccer. Journal of Science and Medicine in Sports 20 (6), 561-565.
Steffl M, Kinkorova I, Kokstejn J, Petr M. Macronutrient Intake in Soccer Players-A MetaAnalysis. Nutrients; Nutrients 2019;11:1305. doi: 10.3390/nu11061305.
The FIFA/F-MARC Consensus Conference :Nutrition for football: the FIFA/F-MARC Consensus Conference., Taylor Francis Health Sciences, London 2006.
Thomas T, Erdman KA, Burke LM. Position of the Academy of Nutrition and Dietetics, Dietitians of Canada, and the American College of Sports Medicine: Nutrition and Athletic Performance. Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics 2016;116:501-528
Yhteistyössä
