Kestävyystestit

Suora maksimaalinen hapenoton testi

Maksimaalisen hapenoton (VO2 max) mittaaminen juoksumatto- tai ergometrikuormituksella. Testin voit suorittaa testausasemalla juosten, polkupyörällä  (myös omalla pyörällä), meloen tai soutaen. Aerobisen ja anaerobisen kynnys määritetään hengityskaasu- ja laktaattivasteista, syke ja suoritusaika tallennetaan testauslaitteilla.

Testi mahdollistaa parhaan mahdollisen pohjan yksilöllisen liikuntaohjelman laatimiselle sekä syke- että juoksuvauhti- tai tehorajoineen. Hengityskaasuanalysaattorin avulla tehtävä suora testi onkin tarkin testi maksimaalisen hapenottokyvyn määrittämiseksi.

Tasotesti (juoksurata)

Testissä juostaan juoksuradalla tai tasaisessa maastossa 6 x 1000 metriä nousujohteisella vauhdilla syke- tai ääniohjatusti. Ensimmäinen tonni edetään hitaasti ja viimeinen tonni juostaan mahdollisimman nopeasti / täysillä. Jokaisen tonnin jälkeen sormenpäästä otetaan verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus.

Testin aikainen syke ja juoksuajat tallennetaan sykemittarille. Juoksuvauhtien sekä laktaatti- ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat ja kynnysvauhdit juoksuharjoitteluun. Kynnysvauhtien ja maksimivauhdin perusteella voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti urheilijan kestävyyssuorituskykyä. ’

Kynnystestit (pp-ergo, juoksumatto, sauvakävely, uinti)

Kynnystestin voi tehdä pyöräergometrillä polkien, juoksumatolla juosten / sauvakävellen tai uimahallissa uiden. Testimenetelmästä riippumatta kaikissa kynnystesteissä perusperiaate on sama: Testisuorituksen tehoa / nopeutta lisätään nousujohteisesti uupumukseen asti. Urheilijalta otetaan sormenpäästä testisuorituksen aikana tietyin väliajoin verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus.

Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille. Tehon/vauhdin/työmäärän, laktaatin ja syketietojen perusteella määritetään
sykerajat sekä kynnysvauhdit ja -tehot liikuntaan. Uintitesteissä määritetään lisäksi vetotiheys- ja pituus. Kynnysarvojen ja maksimisuorituksen perusteella voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti urheilijan kestävyyssuorituskykyä ja seurata kuntotasossa tapahtuvia muutoksia.

Kestävyyssukkulajuoksutesti (ns. piip-testi)

Kestävyyssukkulajuoksutestillä voidaan arvioida urheilijoiden maksimaalista hapenottokykyä (VO2 max). Tarvittaessa testiin voi yhdistää myös sykemittauksen, jolloin testin maksimisykkeen ja kaavojen avulla voidaan antaa suuntaa-antavat sykerajat harjoitteluun. Kestävyyssukkulajuoksutestissä urheilijat juoksevat edestakaisin 20 metrin matkaa äänimerkin vauhdissa. Testi alkaa hitaalla vauhdilla ja vauhtia lisätään tasaisesti kunnes urheilija ei enää jaksa seurata nopeutuvaa juoksuvauhtia. Testi soveltuu hyvin nuorien ja joukkuelajien urheilijoiden kestävyyssuorituskyvyn testaukseen.

Tiedustelut ja ajanvaraukset

Urheilijatestit

Jere Ahonen, liikuntafysiologi, 044 345 9953
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi