Kehittymisen seurannan testipatteristot

Kehon koostumusta (mm. rasvaprosentti) voidaan arvioida perinteisellä ihopoimumittauksella (ns. pihtimittaus) tai bioimpedanssiin perustuva kehonkoostumusanalyysillä, joka arvioi mm. lihasmassaa ja sen jakautumista kehon eri osiin (esim. raajojen väliset puolierot).

Antropometria ja kehon koostumus

– Rasvaprosentti ihopoimumenetelmällä (ns. pihtimittaus)
– Tanita –kehonkoostumusanalyysi (bioimpedanssimittaus)

Tiedustelut ja ajanvaraukset

Kestävyystestit ja laboratoriopalvelut
Jere Ahonen, liikuntafysiologi, 044 3459 953
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi

Nopeus

Nopeusominaisuuksia mitataan tyypillisesti valokennoihin juostavilla kiihdytys- ja maksiminopeuden testeillä sekä lajinomaisia suunnanmuutoksia sisältävillä reaktionopeus- ja ketteryystesteillä. Tyypillisiä kiihdytysnopeuden testejä ovat paikaltaan tai telineistä tapahtuvat 5-30 m:n pituiset kiihdytysjuoksut. Tyypillisiä maksiminopeuden testejä puolestaan ovat lentävällä alkuvauhdilla tehtävät 10-40 m:n mittaiset juoksut. Reaktionopeutta ja ketteryyttä mitataan lajinomaisilla näkö- tai kuuloärsykkeeseen perustuvilla reaktiolähdöillä. Valomaton avulla tehtävän askelanalyysin avulla saadaan tietoa juoksun aikaisista askelpituuksista ja -tiheyksistä, kontakti- ja lentoajoista, jalkojen puolieroista sekä mm. voimantuotosta ja painopisteen vajoamasta askelkontaktin aikana.

Nopeusvoima

Voima-nopeusominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Laboratoriotestit käsittävät nopeusvoimatestejä, joiden toteuttamiseen tarvitaan erityinen laitteisto. Vartalon ojentajalihasten räjähtävää voimantuottokykyä mitataan kontakti- tai infrapunamattojen avulla tehtävillä vertikaalihypyillä kuten staattinen hyppy ja kevennyshyppy, joiden prosentuaalinen ero kuvastaa urheilijan elastisuusominaisuuksia. Pudotushyppyjen ja reaktiivisuustestin (päkiähyppely) kautta päästään kiinni mm. pohkeiden iskuttavaan voimantuottoon. Voima-nopeusriippuvuutta voidaan mitata alavartalon osalta lisäkuormilla tehtävillä levytankohypyillä ja ylävartalon osalta eri painoisilla kuntopalloilla tehtävällä heittoporttitestillä. Liikenopeuden ja tehon mittaaminen on mahdollista myös levytankoliikkeissä Muscle Lab -tehonmittausjärjestelmän avulla. Nopeusvoimaominaisuuksia voidaan mitata myös kenttätesteillä perinteisillä ylös- ja eteenpäin tapahtuvilla hyppelyillä ja loikilla sekä kuulan tai kuntopallon heitoilla.

Maksimivoima

Maksimivoimaominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Maksimivoiman laboratoriotestit käsittävät isometrisen maksimivoiman testaamisen tyypillisimmin seuraavilla testeillä: jalkojen ja nilkkojen ojennus, vartalon koukistus ja ojennus (vatsa-selkä-suhde) sekä käden puristusvoima. Isometrisen maksimivoimatestin yhteydessä voidaan määrittää voima-aika-käyrä, joka kuvastaa voimantuottonopeuden profiilia ko. liikesuorituksessa. Maksimivoimaa voidaan testata myös dynaamisesti kenttätesteillä.

Kestovoima

Urheilijoiden kestovoimaominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Kestovoiman laboratoriotestit käsittävät mm. isometrisiä pitoja tietyllä voimatasolla (esim. vartalon koukistus ja ojennus sekä ylä- ja alaraajojen staattiset pidot). Lisäksi dynaamista kestovoimaa voidaan mitata levytangolla tehtävistä toistosarjoista (esim. kyykky tai penkkipunnerrus) tehonmittausjärjestelmän (MuscleLab) avulla. Kestovoiman kenttätesteinä voidaan toteuttaa myös isometrisia pitoja sekä vatsa/selkälihasten ja ylä/alaraajojen toistotestejä. Laboratoriotestit tehdään tarkoitukseen suunnitetuilla dynamometreillä ja kenttätesteissä käytetään hyväksi omaa kehonpainoa tai ulkoista kuormaa.

Tiedustelut ja ajanvaraukset

Urheilijatestit
Marko Haverinen, testauspäällikkö, 044 3459 957
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi

Nopeuskestävyyden testaamisella pyritään selvittämään urheilijan anaerobista suorituskykyä. MART-testi voidaan toteuttaa radalla juosten tai rullahiihtäen ja juoksumatolla juosten tai sauvaloikkien. Testi sisältää 10150 metrin (rata) tai 1020 sekunnin (juoksumatto) nousujohteisia vetoja siten, että ensimmäiset ovat helppoja ja viimeinen aina maksimaalinen. Urheilijan räjähtävää voimantuottoa sekä irtiotto- ja palautumiskykyä mitataan ennen ja jälkeen testin tehtävillä kevennyshypyillä. Jokaisen vedon jälkeisen sormenpäästä mitattavan laktaattinäytteen sekä palautussykkeiden avulla voidaan testistä määritellä urheilijalle harjoitusvauhdit nopeuskestävyysharjoittelun eri tehoalueille. Anaerobista suorituskykyä ja sen eri osa-alueita (anaerobinen alaktinen/laktinen teho ja kapasiteetti) voidaan mitata myös Wingaten 30 sekunnin pp-ergometritestillä sekä yhtäjaksoisilla tai sarjoihin pilkotuilla kestoltaan 15-60 sekuntia olevilla viivajuoksuilla tai kevennyshypyillä (kontakti- tai infrapunamatto).

Tiedustelut ja ajanvaraukset

Urheilijatestit
Marko Haverinen, testauspäällikkö, 044 3459 957
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi

Suora maksimaalinen hapenoton testi

Maksimaalisen hapenoton (VO2 max) mittaaminen juoksumatto- tai ergometrikuormituksella. Testin voit suorittaa testausasemalla juosten, sauvakävellen tai rullahiihtäen (perinteinen), polkupyörällä (myös omalla pyörällä), meloen tai soutaen. Aerobinen ja anaerobinen kynnys määritetään hengityskaasu- ja laktaattivasteista, syke ja suoritusaika tallennetaan testauslaitteilla.

Testi mahdollistaa parhaan mahdollisen pohjan yksilöllisen liikuntaohjelman laatimiselle sekä syke- että juoksuvauhti- tai tehorajoineen. Hengityskaasuanalysaattorin avulla tehtävä suora testi onkin tarkin testi maksimaalisen hapenottokyvyn määrittämiseksi.

Tasotesti (juoksurata)

Testissä juostaan juoksuradalla tai tasaisessa maastossa 6 x 1000 metriä nousujohteisella vauhdilla syke- tai ääniohjatusti. Ensimmäinen tonni edetään hitaasti ja viimeinen tonni juostaan mahdollisimman nopeasti / täysillä. Jokaisen tonnin jälkeen sormenpäästä otetaan verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus.

Testin aikainen syke ja juoksuajat tallennetaan sykemittarille. Juoksuvauhtien sekä laktaatti- ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat ja kynnysvauhdit juoksuharjoitteluun. Kynnysvauhtien ja maksimivauhdin perusteella voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti urheilijan kestävyyssuorituskykyä.

Kynnystestit (juoksu, sauvakävely, perinteinen rullahiihto, polkupyöräergometri, oma pyörä, melonta, soutu, uinti)

Kynnystestin voi tehdä juoksumatolla juosten / sauvakävellen / rullahiihtäen (perinteinen), polkupyöräergometrillä polkien (myös omalla pyörällä), melontaergometrilla meloen, soutuergometrilla soutaen tai uimahallissa uiden. Testimenetelmästä riippumatta kaikissa kynnystesteissä perusperiaate on sama: testisuorituksen tehoa / nopeutta lisätään nousujohteisesti uupumukseen asti. Urheilijalta otetaan sormenpäästä testisuorituksen aikana tietyin väliajoin verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus.

Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille. Tehon/vauhdin/työmäärän, laktaatin ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat sekä kynnysvauhdit ja -tehot liikuntaan. Uintitesteissä määritetään lisäksi vetotiheys- ja pituus. Kynnysarvojen ja maksimisuorituksen perusteella voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti urheilijan kestävyyssuorituskykyä ja seurata kuntotasossa tapahtuvia muutoksia.

Kestävyyssukkulajuoksu- tai luistelutesti (ns. YoYo-testi)

Kestävyyssukkulajuoksu- tai luistelutestillä voidaan arvioida urheilijoiden maksimaalista hapenottokykyä (VO2 max). Tarvittaessa testiin voi yhdistää myös sykemittauksen, jolloin testin maksimisykkeen ja kaavojen avulla voidaan antaa suuntaa-antavat sykerajat harjoitteluun. Kestävyyssukkulajuoksu- tai luistelutestissä urheilijat juoksevat tai luistelevat edestakaisin 20 metrin matkaa äänimerkin tahdissa. Testi alkaa hitaalla vauhdilla ja vauhtia lisätään tasaisesti kunnes urheilija ei enää jaksa seurata nopeutuvaa etenemisvauhtia. Testi soveltuu hyvin nuorien ja joukkuelajien urheilijoiden kestävyyssuorituskyvyn testaukseen.

Tiedustelut ja ajanvaraukset
Kestävyystestit ja laboratoriopalvelut
Jere Ahonen, liikuntafysiologi, 044 3459 953
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi

Liikkuvuutta ja lihastasapainoa voidaan arvioida urheilufysioterapeutin suorittamalla yksilöllisellä lihastasapainokartoituksella. Erityisesti ryhmille ja joukkueille voidaan toteuttaa lisäksi FMS (Functional Movement Screen) –toiminnallinen liikekartoitus, jossa valmentajan työkaluksi soveltuvan kenttätestistön avulla voidaan ohjata liikehallinnassa selkeitä puutteita omaavia urheilijoita fysioterapeutin suorittamaan tarkempaan tutkimukseen. Lihastasapainoa ja raajojen puolieroja voidaan arvioida myös lajisuorituksessa lihasaktiivisuuksia mittaavien EMG-sensoreiden (MPower) tai EMG-housujen (Myontec MBody) avulla.

Tiedustelut ja ajanvaraukset
Fysioterapiapalvelut
Eetu Autio, fysioterapeutti, 044 3459 961
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi

Urheilijan suoritustekniikasta voidaan tehdä tekniikkapalaute pitäen sisällään yksinkertaisimmillaan kuvasarjan ja high-speed-videon asiantuntijakommenteilla tai ilman urheilijoiden ja valmentajien tarkasteltavaksi. Suoritustekniikan vertailu aikaisempaan tai toisen urheilijan suoritukseen mahdollistuu laittamalla videoita päällekkäin tai vierekkäin samaan kuvaan. Tarkemmin lajitekniikkaa kilpailu- tai harjoitustilanteessa voidaan mitata 2/3D-liikeanalyysin kautta. Esimerkiksi yleisurheilun pika- ja aitajuoksuissa sekä hypyissä voidaan toteuttaa kilpailutilanteessa kilpailu- ja väliaika-analyysejä valokennomittauksien sekä 2D-liikeanalyysin avulla. Juoksutekniikkaa voidaan arvioida myös kiihtyvyysanturiteknologiaan perustuvien sensoreiden (Runteq Zoi) välityksellä.

Tiedustelut ja ajanvaraukset
Urheilijatestit
Marko Haverinen, testauspäällikkö, 044 3459 957
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi

Laboratoriopalvelut pitävät sisällään erityisesti sormenpääverinäytteestä tehtäviä yksinkertaisia määrityksiä (laktaatti, glukoosi, hemoglobiini, hematokriitti). Lisäksi ostopalveluna voidaan toteuttaa laajempia laskimoverinäytteestä tehtäviä analyysejä (perusverenkuva, ferritiini, hormonimääritykset: testosteroni ja kortisoli).

Tiedustelut ja ajanvaraukset
Urheilijatestit
Marko Haverinen, testauspäällikkö, 044 3459 957
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi