Voima-nopeustestit

Nopeus

Urheilijoiden nopeusominaisuuksia testataan tyypillisesti valokennoihin juostavilla kiihdytys- ja maksiminopeuden testeillä sekä ketteryystesteillä. Tyypillisiä kiihdytysnopeuden testejä ovat paikaltaan tai telineistä tapahtuvat 5-30 m:n pituiset kiihdytysjuoksut. Tyypillisiä maksiminopeuden testejä puolestaan ovat lentävällä alkuvauhdilla tehtävät 10-40 m:n mittaiset juoksut. Reaktionopeutta testataan lajinomaisilla näkötai kuuloärsykkeeseen perustuvilla yksinkertaisilla tai monivalintareaktioilla. Käytettävissä olevan mittausjärjestelmän avulla mahdollistuvat myös väliaikamittaukset pika- ja aitajuoksuista. Valomaton avulla tehtävän askelanalyysin avulla saadaan tietoa juoksun aikaisista askelpituuksista ja -tiheyksistä, kontakti- ja lentoajoista sekä mm. voimantuotosta ja painopisteen vajoamasta askelkontaktin aikana.

Nopeusvoima

Urheilijoiden voima-nopeusominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Laboratoriotestit käsittävät nopeusvoimatestejä, joiden toteuttamiseen tarvitaan erityistä laitteistoa (esim. kontaktimatto). Jalkojen ojentajalihasten räjähtävää voimantuottokykyä testataan kontakti tai infrapunamattojen avulla tehtävillä vertikaalihypyillä kuten staattinen hyppy ja kevennyshyppy, joiden prosentuaalinen ero kuvastaa urheilijan jalkojen ojentajalihasten elastisuusominaisuuksia. Pudotushyppyjen
ja päkiähyppelyn kautta päästään käsiksi pohkeiden reaktiiviseen voimantuottoon ja voimantuottonopeuteen. Voima-nopeusriippuvuutta voidaan testata alavartalon osalta lisäkuormalla tehtävillä levytankohypyillä ja ylävartalon osalta eri painoisilla kuntopalloilla tehtävällä heittoporttitestillä. Liikenopeuden ja tehon mittaaminen on mahdollista myös levytankoliikkeissä Muscle Lab -tehonmittausjärjestelmän avulla. Nopeusvoimaominaisuuksia voidaan testata myös kenttätesteillä perinteisillä ylös- ja eteenpäin tapahtuvilla hyppelyillä ja loikilla sekä kuulan tai kuntopallon heitoilla.

Maksimivoima

Urheilijoiden maksimivoimaominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Maksimivoiman laboratoriotestit käsittävät isometrisen maksimivoiman ja voima-aikariippuvuuden testaamisen tyypillisimmin seuraavilla testeillä: jalkojen ojennus, nilkkojen ojennus, polven ojennus ja koukistus (etu-takareisi-suhde), vartalon koukistus ja ojennus (vatsa-selkä-suhde) sekä käden puristusvoima. Maksimivoimaa voidaan testata myös dynaamisesti kenttätesteillä kuntosalilaitteissa ja vapaalla levytangolla.

Kestovoima

Urheilijoiden kestovoimaominaisuuksia mitataan sekä ala- että ylävartalosta ns. laboratorio- ja kenttätesteillä. Kestovoiman laboratoriotestit käsittävät mm. isometrisia pitoja tietyllä voimatasolla tietyn tavoiteajan (esim. vartalon koukistus ja ojennus sekä ylä- ja alaraajojen staattiset pidot). Lisäksi dynaamista kestovoimaa voidaan mitata levytangolla tehtävistä pitkistä toistosarjoista (esim. kyykky tai penkkipunnerrus) tehonmittauslaitteiston avulla. Kestovoiman kenttätesteinä voidaan käyttää myös isometrisia pitoja sekä
vatsa/selkälihasten ja ylä/alaraajojen toistotestejä. Laboratoriotestit tehdään tarkoitukseen suunnitetuilla dynamometreillä ja kenttätesteissä käytetään hyväksi omaa kehonpainoa tai ulkoista kuormaa.

Nopeuskestävyys

Nopeuskestävyyden testaamisella pyritään selvittämään urheilijan anaerobista suorituskykyä. MART-testi voidaan toteuttaa radalla juosten tai rullahiihtäen ja juoksumatolla juosten tai sauvaloikkien. Testi sisältää 10*150 metrin (rata) tai 10*20 sekunnin (juoksumatto) nousujohteisia vetoja siten, että ensimmäiset ovat helppoja ja viimeinen aina maksimaalinen. Urheilijan räjähtävää voimantuottoa sekä irtiotto- ja palautumiskykyä mitataan ennen ja jälkeen testin tehtävillä kevennyshypyillä. Jokaisen vedon jälkeisen sormenpäästä mitattavan laktaattinäytteen sekä palautussykkeiden avulla voidaan testistä määritellä urheilijalle harjoitusvauhdit nopeuskestävyysharjoittelun eri tehoalueille. Anaerobista suorituskykyä ja sen eri osa-alueita (anaerobinen teho ja kapasiteetti) voidaan mitata myös yhtäjaksoisilla tai sarjoihin pilkotuilla kestoltaan 15-60 sekuntia olevilla viivajuoksuilla tai kevennyshypyillä (kontakti- tai infrapunamatto).

Tiedustelut ja ajanvaraukset

Urheilijatestit
Marko Haverinen, testauspäällikkö, 044 3459 957
sähköposti: etunimi.sukunimi@varala.fi